Hereillä ollessani laulan lähes koko ajan. Sisäinen jukeboxi työntää ilman tietoista valintaa milloin mitäkin kappaletta ulkomaailmaan. Laulut tulevat suustani kuin itsekseen ja tavoittavat korvani, joista sävelet sanoineen kulkeutuvat aivoihin, askeleet sovittautuvat rytmiin ja huomaan, kuinka taitavasti levy valikoituu mielialan, tunnelman tai tilanteen mukaan. Intensiivisen treenirupeaman yhteydessä laulan myös nukkuessani, musiikki seuraa minua uniinkin.
Nuorena sairaanhoitajaopiskelijana psykiatrisessa sairaalassa, seisoin ruokajonossa ja hyräilin. Edessäni seisova pitkä mies kääntyi yhtäkkiä ympäri ja jyrähti kuuluvalla äänellä: ”Kuka täällä hyräilee?” Hiukan pelästyneenä kuiskasin: ”Minä...” Arkaan tunnustukseeni mies vastasi yllätyksekseni innostuneesti: ” I h a n a a! Niin kauan kun laulat, asiasi eivät voi olla ihan mahdottoman huonosti!” Kantavaääninen mies osoittautui paikan ylilääkäriksi ja hänen kommenttinsa harvinaisen todeksi. Kun voin hyvin, laulan. Ja laulamalla samalla hoidan terveyttäni ja hyvinvointiani.
En voisi kuvitella eläväni ilman musiikkia. Yhdessä laulaminen ja soittaminen ovat hienoimpia asioita, joita elämä on minulle tarjonnut. Musiikki on hellinyt minua surussani, tehnyt iloistani suurempia ja onnen hetkistäni vieläkin onnellisempia. Musiikki on tuonut elämääni ihmisiä, toiminut matkaoppaana, keskustelun avaajana ja niin itseilmaisun kuin vuorovaikutuksenkin välineenä. Musiikki rauhoittaa, virkistää, innostaa ja motivoi hetkestä ja musiikkivalinnasta riippuen. Siivouspäivänkin musiikki saa sujumaan paremmin! Musiikin kylkiäisenä olen löytänyt myös ainoan itseäni viehättävän liikunnan lajin - tanssin. Yhtälailla terveellistä ja terapeuttista on sekin. Jos musiikki hoitaa näin monipuolisesti minua, miksei siis muitakin ihmisiä yhteiskunnassamme.
Musiikin terapeuttiset käyttömahdollisuudet
Ammatilliset kokemukseni musiikin terapeuttisista mahdollisuuksista tulevat ikäihmisten maailmasta ja keskityinkin tässä kirjoituksessa vanhustyöhön. Vanhustyön kentällä on paljon haasteita, joihin musiikin avulla voimme vastata. On fyysisesti ja kognitiivisesti rappeuttavia sairauksia ja toimintakyvyn rajoituksia, kipuja ja kolotuksia, yksinäisyyttä ja masennusta. Hoitoa ja apua saa helpommin, jos fyysinen toimintakyky on laskenut eikä arjessa toimiminen enää onnistu. Psyykkisen ja sosiaalisen puolen ongelmat jäävät sen sijaan usein hoitamatta, vaikka tiedetään minkälainen vaikutus yksinäisyydellä ja pitkään jatkuneella alakuloisuudella voi olla terveyteen. Yksinäisyys sairastuttaa ja pahimmillaan tappaa. Musiikilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä kaikilla näillä alueilla.
Musiikin käyttö ja laulaminen on ollut vanhustyössä melko satunnaista, eikä sen arvoa edelleenkään kaikkialla ymmärretä. Esimerkiksi hoitajien musiikillista osaamista ei osata riittävästi hyödyntää. Musiikin käyttö hoitotyön osana antaa ikäihmiselle mahdollisuuden henkisen hyvinvoinnin kasvuun, edellyttäen tosin musiikkihetkiltä suunnitelmallisuutta ja muun samanaikaisen toiminnan tietoista rauhoittamista. Irrallisesta ja satunnaisesta taustamusiikista saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Työvälineinä ovat sekä musiikki että hoitajan tai vapaaehtoisen oma persoona. Kun musiikkia tuotetaan tai kuunnellaan aktiivisesti yhdessä, syntyy aitoa, merkityksellistä vuorovaikutusta, joka on vähintään yhtä hoitavaa kuin musiikki itse.
Muistisairaudet
Muistisairaudet lisääntyvät yhteiskuntamme vanhetessa ja musiikki on oiva työväline muistisairaidenkin kuntoutuksessa. Taito- ja liikemuisti säilyvät muistisairauksissakin hyvin pitkään, joten musiikilliset valmiudet ovat olemassa. Musiikki on tasa-arvoista, se ei edellytä älyllistä tai kielellistä lähestymistä eikä musiikin käyttö ole riippuvainen kognitiivisista kyvyistä. Musiikillisessa kommunikaatiossa syntyvistä tunteista ja reaktioista hoitaja ja potilas voivat löytää yhteisen kielen ja päästä samalle aaltopituudelle. Musiikilla muistisairaiden hoidossa voidaan parantaa keskittymis- ja hahmotuskykyä sekä vähentää levottomuutta ja erilaisia käytösoireita kuten vaeltelua, ärtyisyyttä ja aggressiivisuutta. Käytösoireiden helpottuminen ja mielialan koheneminen puolestaan voivat mahdollistaa psyykelääkityksen vähentämisen. Arkitoimetkin sujuvat jouhevammin ja kaikilla on parempi mieli.
Ihmiset, jotka ovat aina nauttineet musiikista ja harrastaneet sitä, nauttivat siitä todennäköisesti myös vanhoina ja muistisairainakin. Musiikki voi heille olla vaikkapa uudessa asuinympäristössä se ainoa tuttu asia, joka ei ole muuttunut ja jonka he hallitsevat. Siksi se tulisi nostaa tärkeänä hoidollisena elementtinä esiin, eikä musiikin harrastamista saisi ohittaa vain elämänhistoriaan kuuluvana menneisyyden asiana. Olen nähnyt kuinka pianon soittamisen taito pysyy tallessa muistisairaudesta huolimatta. Muistisairaalle pianistille piano on ystävä, joka ei hylkää. Se ei kysy eikä vaadi. Musiikki itse muistuttaa ja ohjaa soittajaa intuitiivisesti, kappaleita ei tarvitse tietoisesti muistaa. Musiikki voi olla muistisairaan suurimpia voimavaroja, joka vain odottaa käyttöönottoa.
Muistisairaiden hoitotyössä käytettävässä musiikissa tärkeää on tarttumapinta sairastuneen omaan historiaan – mitä paremmin tunnemme vanhuksen, hänen henkilökohtaisen ja aikakaudellisen historiansa sitä parempi. Oliver Sacks (2008) on pukenut musiikin merkityksen muistisairaalle ja hänen läheisilleen sanoiksi näin: ”Musiikilla voi olla kaikkea muuta suurempi voima palauttaa muistisairas hänelle itselleen ja muille, ainakin hetkeksi kerrallaan.”
Masennus
Dementian lisäksi toinen suuri ikääntymiseen liittyvä haaste on depressio, josta ihan liian monet ikäihmiset kärsivät. Musiikin terapeuttinen teho pohjautuu suurelta osin musiikin merkitykseen tunteiden kohtaamisessa, ilmaisemisessa ja tunne-elämän laajentamisessa. Musiikki voi vähentää yksinäisyyttä ja masennusta, lisätä yhteenkuuluvuutta, tukea minäkuvaa ja itseymmärrystä, sekä antaa haasteita ja sisältöä elämään. Perinteisen psykoterapian tapaan musiikkiterapia soveltuu mielenterveyden ongelmien hoitoon erinomaisesti.
Psykodynaamisella musiikkiterapialla on pitkät perinteet Suomessa. Esim. masennuksen hoidossa improvisaatiopohjaisella psykodynaamisella musiikkiterapialla on saatu Punkasen (2011) korkeatasoisesti toteutetussa tutkimuksessa mahtavia tuloksia. Tulevaisuuden musiikkiterapeuttien haasteeksi jää lisätutkimuksen tekeminen, jotta musiikkiterapian vaikutuksista depression hoidossa saataisiin lisää tieteellisiä todisteita. Äveriäs lääketeollisuus vastapelurina on mahdoton selätettävä ilman selkeää ja riittävää tutkimuksellista näyttöä.
Aivoterveys
Neurologiset rappeuttavat sairaudet ja aivoverenkierron häiriöt koskettavat niin ikään merkittävää joukkoa ikäihmisiä. Musiikin tehtävä kommunikaatiovälineenä korostuu etenkin silloin, kun yksilön keinot sanalliseen kanssakäymiseen ovat rajoittuneet. Musiikki on laajasti kuntouttavaa, sillä se aktivoi aivoja lähes kaikilta alueilta. Rytmi voidaan tunnistaa, vaikka puhe ja kielitoiminnot olisivat häiriintyneet. Rytmejä ja melodioita voidaan käyttää mm. afasiapotilaiden kuntoutuksessa. Sanojen ja kokonaisten lauseidenkin tuottaminen laulamalla voi toimia edeltävänä askeleena puheen tuottamiselle tai Parkinsonin tautia sairastavan ihmisen jalka irrota lattiasta liikkeelle uskomattomalla keveydellä tangon tahtiin. Jo pelkällä musiikin kuuntelulla voidaan tutkimusten mukaan edistää aivojen toipumista aivoinfarktin jälkeen, kunhan se musiikki on itselle mieluista.
Musiikki kuuluu kaikille
Taide on tullut hoitotyöhön jäädäkseen; musiikin ammattilaisille on jo tarjolla musiikkiterapiakoulutuksen lisäksi erilaisia hoivamusiikin kursseja ja hoitotyöntekijöille opetetaan luovien menetelmien käyttöä osana hoiva- ja hoitotyötä. Tulevaisuudentutkijat uskovat vaihtoehtoisten hoitomuotojen lisääntyvän, ja vanhustyössä tullaan tarvitsemaan paitsi käsipareja niin uudenlaisia näkemyksiä työn luonteesta ja toteutuksesta. Vaikka varsinainen musiikkiterapia on vain harvojen ikäihmisten ulottuvilla, musiikki itsessään on kaikkien saatavilla. Jo mielimusiikin kuuntelemisella ja mukana laulamisella voidaan paitsi jäsentää ajatuksia, käsitellä tunteita ja palauttaa muistoja myös lisätä vanhuksen kokemusta elämän hallinnasta.
Eläkeliitossa haluamme lisätä tietoisuutta musiikista voimavarana, kertoa sen hyvinvointivaikutuksista ja juurruttaa osallistavan musiikin käyttöä osaksi vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi hoitolaitoksissa. Taide ja musiikki kuuluvat kaikille, toimintakyvyn rajoitteisiin tai ikään katsomatta. TunneMusiikki-toiminnassa edistämme osaltamme musiikin saavutettavuutta järjestämällä koulutuksia, esteettömiä konserttitapahtumia ja kehittämällä musiikin käyttötapoja ikäihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Mahtavat ja innostuneet vapaaehtoisemme hakevat kursseilta tietoa ja taitoa viedäkseen musiikin ilosanomaa eteenpäin itseään huonompikuntoisille ikääntyneille. Mitä kaikkea musiikin avulla muistetulla ja koetulla voidaankaan saavuttaa! Sairas ihminen tutun musiikkikokemuksen aktivoimana ei enää elä ajassa vaan aika elää ihmisessä. Musiikki ei välttämättä paranna sairauksia, mutta nostaa sairastuneen ihmisen elämänlaatua, edistää terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoitus ei olekaan hoitaa sairautta, vaan IHMISTÄ, jolla on sairaus tai ongelma. Musiikki tulisi ehdottomasti nähdä luontevana osana ikääntyneen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Heidi Oilimo
