Kysyimme keväällä 2018 ikäihmisiltä heidän netin käytöstään sähköisellä kyselyllä. Kysyimme sekä "Mikä on netissä parasta?" että "Mikä on netissä pahinta?".
Netissä pahinta vastaajien mielestä:
Tietoturva, virukset, yksityisyyden suoja ja huijauksen kohteeksi joutuminen huolettivat monia. ”Riski joutua ’ryöstetyksi’, monilla eri tavoin.” (Nainen 65 v.) ”Virusten varominen huu-haa viesteissä.” (Mies 71 v.) ”Erilaiset huijausyritykset, joihin hyväuskoisuuttaan saattaa joutua uhriksi.” (Nainen 73 v.) Tiedon luotettavuus huoletti, ja osa oli kiinnittänyt huomiota viime aikoina puhuttaneeseen valeuutisointiin. ”Kun pitää aina varmistaa tietojen tulevan luotettavasta lähteestä. […] Valeuutisten helppo levittäminen.” (Nainen 71 v.) Ikäihmisiä ärsytti myös roskaposti ja aggressiivinen mainostaminen. ”Kun käy jollain sivuilla, niin ko. aiheen mainoksia rupeaa tulemaan pilvin pimein.” (Mies 65 v.) ”Sähköpostiin tulviva roskaposti.” (Nainen 70 v.)
Moni vastaaja koki, että netin käyttö vaatii paljon osaamista, jota ikäihmisellä ei välttämättä ole. Ikäihmiset kokivat, että netin käyttöön tarvitaan teknistä osaamista, ohjeet ovat monimutkaisia ja käytetyt termit ovat vieraita. ”Unohdan helposti uudet mutkikkaat asiat, ellei [ole] riittävän usein toistuvia juttuja.” (Nainen 72 v.) ”Jotkut ohjeet ovat käsittämättömiä internettiä ei-ammattimaisesti käyttävälle.” (Nainen 78 v.) ”Voi kun olisi yksinkertainen internetti, jossa olisi vain muutama näppäin ja tietäisi mitä mikäkin näppäin tarkoittaa! Ja ajan myötä saisi hankkia lisää näppäimiä!” (Nainen 71 v.)
Moni mainitsi netin koukuttavuuden. Osasta vastauksia oli rivien välistä – ja joskus suoraankin – luettavissa, että huoli riippuvuuden syntymisestä kohdistui tosin enemmänkin muiden kuin omaan netin käyttöön. ”Ei vie liikaa aikaani, mutta joillekin voi olla ongelma: nuorille, lapsille… Paha asia on jos internet ’kasvattaa’ liikaa lapsia, jotka omaksuvat kriteerittömästi saamansa vaikutteet.” (Nainen 78 v.)
Facebook sai joitain mainintoja pahimpana asiana. Samassa yhteydessä nousi esiin oma vastuu netin turvallisessa käytössä. ”Jos et hallitse käyttöä, vaan lörpöttelet mitä tahansa (Fasebook, ym)” (Mies 79 v. Osa huomioi, että virtuaalinen vuorovaikutus voi vähentää kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Netin vaikutus sosiaalisiin suhteisiin nähtiin usein negatiivisena. ”Liika netissä roikkuminen etäännyttää ihmisiä toisistaan, sosiaaliset suhteet kärsivät, ynnä paljon negatiivisia asioita.” (Nainen 61 v.)
Osa oli huolissaan ikäihmisten jäämisestä yhteiskunnassa ulkopuolisiksi sen vuoksi, ettei heillä ole kykyä tai mahdollisuuksia käyttää nettiä. ”Liika usko sen kaikkivoipaisuuteen ja siihen että kaikilla on taito ja halu käyttää sitä.” (Nainen 67 v.) ”Kuvitelma että suunnitelmissa olevat SOTEn palvelut toimivat etänä heille, jotka niitä eniten tarvitsevat.” (Mies 71 v.) Monelta ikäihmiseltä löytyy lähipiiristä henkilö, esimerkiksi nuorempi perheen jäsen, joka avustaa netin käyttöönotossa ja käytössä. Ne, joilta tämä tuki puuttuu, jäävät helposti ulkopuolelle. ”Koska omassa perheessä ei ole nettiosaajaa lähellä on se aina haettava maksullisena ja se ei ole halpaa.” (Nainen 71 v.)
Ikäihmisten omasta vastustuksesta netin käyttöön vastaajat kertoivat, että esteinä netin käytölle voivat olla esimerkiksi kustannukset, pelko uutta kohtaan tai haluttomuus opetella uutta. ”Tuntuu pahalta kun siihen ei kaikilla ole mahdollisuutta… Ei haluta opetella tai nettiliittymää pidetään liian kalliina (pienellä eläkkeellä pitää katsoa mihin rahat riittää). Jopa periaatteessa ei haluta opetella.” (Nainen 69 v.)
Netissä parasta vastaajien mielestä:
Kyselyn perusteella ikäihmiset arvostavat netissä erityisesti nopeaa ja monipuolista tiedonsaantia. Tiedon löytäminen nousi esiin lähes kaikissa avovastauksissa. Ikäihmiset ovat tämän perusteella ottaneet aktiivisesti käyttöön netin hakukoneet - ja osa muitakin tiedonhaun keinoja, kuten asiakaspalvelun chatin hyödyntämisen. "Pohjaton tiedonlähde." (Mies 71 v.) ”Sieltä löytyy monipuolisesti vastauksia erilaisiin ongelmiin ja pulmiin.” (Mies 70 v.) ”Saa tiedot heti, pystyy shattaamaan jos ei heti saa tietoa.” (Nainen 66 v.)
Toiseksi eniten vastauksissa korostunut hyöty oli arkipäivän asioiden helppo ja nopea hoitaminen, silloin kun itselle sopii. Ikäihmiset arvostavat sitä, ettei heidän tarvitse lähteä jonottamaan asioita hoitaakseen, vaan sen voi tehdä myös mukavasti kotipöydän ääressä istuen. Vastaajat arvostivat myös sitä, että asioiden hoitaminen netissä säästää aikaa, paperia ja rahaa, esimerkiksi matkakustannuksissa ja postimaksussa. ”Moneen asiaan voi tutustua kotona, ei tarvitse juosta kaupasta kauppaa, ei jonotella virastoissa.” (Nainen 74 v.)
Vastaajat listasivat monia käyttämiään palveluja. Näistä eniten mainintoja saivat pankki- ja veropalvelut, sähköposti, Facebook, Skype ja Google. Osa vastaajista on ilmeisesti ottanut mobiilin internetin käyttöön, sillä he kertoivat, kuinka tieto kulkee aina mukana ja asioita voi hoitaa mistä vain. ”Kulkee mukana missä oletkin.” (Mies 68 v.) ”Asioita pystyy hoitamaan kotona ja myös matkalla.” (Nainen 72 v.)
Yksinkertaisimmillaan netti koettiin ajanvietteeksi. "Aika kuluu netissä nopeasti. Ei tule sellaista oloa, että miten saa ajan kulumaan käsitöiden ja kotiaskareiden välillä." (Nainen 68 v.)
Osa koki, että netin kautta oppi uusia asioita ja että sitä kautta sai uutta sisältöä elämään. "Valtavasti elämää rikastuttavia kokemuksia, musiikkia, kuvia, videoita, ohjeita arkipäivän tilanteisiin esim. Youtubessa." (Nainen 70 v.) "Elämä helpottuu, maailma tulee lähelle ja samalla oma näkemys karttuu." (Nainen 72 v.)
Yhtenä isona asiana vastaajat toivat esiin netin käytön yhteisöllisyyttä. He kertoivat, että netin avulla pysyy ajan tasalla ja että se lyhentää välimatkoja. Osa vastaajista kertoi pitävänsä yhteyttä tuttaviin netin palvelujen avulla. Yksi vastaaja mainitsi "maapallon laajuisen osallistumismahdollisuuden".
Teksti: Laura Pesonen