Osallisuus vaatii syntyäkseen mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja toimintoihin. Osallisuus vaatii voimavaroja, läsnäoloa ja saavutettavuutta. Osallisuus syntyy vuorovaikutuksessa ihmisten välillä. Se tapahtuu katseessa, liikkeessä, kosketuksessa ja kielessä. Osallisuus on kuulumista johonkin, osaksi suurempaa kokonaisuutta, jossa tuntee voivansa vaikuttaa.
Osallisuuden kokemus on muuttuva tunne, toisinaan jaksamme enemmän ja toisinaan vähemmän. Jos kokemus osallisuudesta alkaa hiipua ja voimavarat vähentyä, puhutaan osattomuuden tunteesta ja mahdollisuudesta syrjäytyä.
Osallisuuden tunteen ajatellaan olevan keskeinen hyvinvointia lisäävä tekijä. Hyvinvointi koostuu aineellisista hyvinvoinnin lähteistä kuten kohtuullinen toimeentulo, asuminen ja koulutus. Sekä aineettomista kuten luottamus ja turva. Hyvinvoinnin lähteisiin kuuluu myös palvelut ja niiden saavutettavuus meille käyttäjinä.
Voidaan olla melko yksimielisiä siitä, että osallisuus ja sosiaaliset verkostot toimivat suojaavina tekijöinä mm. hyvinvointivajetta ja syrjäytymistä vastaan.
Mistä sitten tiedän, toteutuuko osallisuus omalla kohdallani? Osallisuuden kokemuksen mittaaminen on vaikeaa. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen Sokra:n kehittämä osallisuusindikaattori on yksi väline osallisuuden kokemuksen mittaamiseen. Osallisuusindikaattori koostuu kymmenestä väittämästä, joiden avulla voi itsekin pohtia osallisuuden toteutumista omalla kohdalla.
Pohtimalla kysymyksiä oman elämän ja tekemisten merkityksellisyydestä sekä mahdollisuudesta vaikuttaa omiin asioihin ja elinympäristöön, pystyy arvioimaan omaa osallisuuden kokemustaan. Osallisuuden kokemuksessa keskeistä on juuri merkityksellisyyden tunne, joka usein syntyy perheen, työn tai harrastusten kautta. Merkityksellisyyden tunne tukee vahvasti myös muuta hyvinvointia elämässä.
Miten usein sitten pysähdymme pohtimaan omaa osallisuuttamme ja mitä se merkitsee? Mietimmekö sitä silloin kun tunnemme itsemme yksinäiseksi ja merkityksettömiksi. Vai silloin, kun koemme tyytyväisyyttä. Usein sairastuminen tai muutokset taloudellisessa tilanteessa vaikuttavat hyvinvointiimme vahvasti. Silloin herää helposti huoli tulevasta, joka taas synnyttää osattomuuden ja turvattomuuden tunnetta.
Koen oloni turvalliseksi Suomessa ja tunnen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin omassa elämässäni ja ympäristössäni.
Kysymme itseltämme, miten minä voin vaikuttaa tähän tilanteeseen? Voiko joku auttaa minua? Onko olemassa ketään keneltä pyytää apua, kun sitä tarvitsen? Näissä hetkissä kokemus omasta osallisuuden kokemuksesta on se tekijä, jota tutkailemme.
Omassa elämässäni koen osallisuutta työssäni, perheeni ja ystävieni kautta sekä muissa yhteisöissä, joihin kuulun. Koen olevani tärkeä ja merkityksellinen osa niin omaani kuin monen muunkin ihmisen elämää. Tiedän, kenen puoleen kääntyä kun tarvitsen apua. Koen oloni turvalliseksi Suomessa ja tunnen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin omassa elämässäni ja elinympäristössäni.
Ymmärrän myös olla kiitollinen siitä, että saan elää turvallisessa maassa, jossa yhteiskunta on rakennettu huolehtimaan ihmisistä osana sitä. Turvallisuus lisää tunnetta osallisuudesta. Ymmärrän myös sen, että se ei ole itsestäänselvyys kaikille meille. Se on etuoikeus, jota tulee osata arvostaa ja olla myös valmiit jakamaan muille sitä tarvitseville.
Lisätietoa aiheesta:
THL: Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa 2017
www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1
Anu Kytömäki
