Suomen pitkäaikaishoidon menot kasvavat nopeasti. Iäkkäimmän vanhusväestön eli yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuosina 2020-2040 Suomessa noin 200 000:lla. Ikääntyneillä suomalaisilla on enemmän sairaita elinvuosia edessään kuin esimerkiksi Ruotsissa: naisilla lähes 3 kertaa ja miehillä noin 2 kertaa enemmän.
Pitkäaikaishoidon menot kasvavat, koska sairastavuus painottuu kalliisiin sairauksiin, muisti- sekä sydän ja verisuonisairauksiin.
Muistisairaudet noin seitsenkertaistavat yli 75-vuotiaiden riskin ympärivuorokautiseen hoitoon joutumisesta. Vuonna 2017 ikääntyneiden palvelujen nettokäyttökustannukset jakautuivat Suomessa siten, että kustannuksista 59 % kului laitoshoitoon ja ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluihin.
Ravitsemusohjauksen, osallistumisen liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä sydän- ja verisuonitautien riskien hallinnan tiedetään ehkäisevän muistitoimintojen heikentymistä myös niihin geneettisesti altistuneilla. Tutkimusten mukaan koulutus ja varallisuus parantavat kykyä ja mahdollisuuksia pysyä terveenä.
Vanhusten sairauskustannusten vähentämisen keinot selvät: mahdollisuudet parempiin elintapoihin ja koulutukseen sekä köyhyyden torjuminen. Ennen kaikkea Suomi kuitenkin tarvitsee kipeästi uudistuksen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävät kuntaa suuremmat alueet.
Irene Vuorisalo
