Talolaajakaista on kerrostalossa asuvalle taloudellisesti kannattavin vaihtoehto
Seniorinkin kannattaa edistää talolaajakaistan hankintaa kerrostaloonsa, sillä talolaajakaista on halvempi kuin mikään muu vaihtoehto rahassa mitattuna. Vuoden alkupuoliskolla on aina asuntoyhtiöiden vuosikokous, jossa asiaan voi vaikuttaa ja osakkaat voivat päättää kaikkiin asuntoihin kytkettävän laajakaistan toteutuksesta.
Mikä ihmeen talolaajakaista?
Talolaajakaista on huoneistokohtainen laajakaistayhteys, joka nykypäivänä on osa asumisen tasoa. Talolaajakaistan hankkiminen taloyhtiöön tarkoittaa sitä, että yhtiövastikkeeseen tulee jokaiselle asunnolle kohdalle lisähinta laajakaistayhteydestä. Lisämaksun suuruus on noin 5€-10€ kuukaudessa. Hinta on edullisempi kuin jokaisen asunnon erikseen hankkima laajakaistayhteys.
Talolaajakaista jakaa mielipiteitä - miten pitäisi suhtautua?
Usein vastustusta talolaajakaistan toteuttamiseen esiintyy tähän asti vähän nettiä käyttävillä henkilöillä, kuten eläkeläisillä. Talolaajakaistaa voi tarkastella myös esimerkiksi asunnon hinnan kannalta, jolloin jopa täysin käyttämättä jättäminen voi olla rahallisesti edullisempaa kuin asian vastustaminen yhtiökokouksessa. Etenkin jos asunto on aikomus myydä tulevaisuudessa, talolaajakaistan olemassaolo on selvä järkiratkaisu ostajan kannalta ja antaa asunnolle lisäarvoa.
Esimerkki: Jos talolaajakaistan lisäarvo on vaikkapa 1000 euron verran. Tällöin 1000€ on 2000€/m2-asunnossa puolen neliön hinta. Vaikka talolaajakaista olisi täysin käyttämättä ja siitä olisi maksettu 7 €/kk peräti 12 vuoden ajan, vasta tällöin olisi kulunut 1000 euroa.
Toinen näkökulma on oma käyttö. Talolaajakaistalla on järkikäyttöä myös eläkeläisille vuonna 2019.
Esimerkki: Jos asukas päätyy hankkimaan käyttöönsä tabletin ja jättää mobiili-SIM:n hankkimatta, hän säästää yli 20 €/kk eli 240 €/vuosi. Lisäksi talolaajakaistan antama yhteys on vakaampi kuin mobiililaajakaista ja riittävän nopea.
Mitä talolaajakaista käyttäminen vaatii?
Tabletti, kannettava tai pöytätietokone tarvitsee wifi-jakelulaitteen, esimerkiksi reitittimen tai wifi-tukiaseman, talolaajakaistalliseen asuntoon. Tuttavilta voi hyvinkin löytyä käytöstä poistuneita laitteita ilmaiseksi. Laitteita saa myös kaupasta uutena noin 20-40 euron hintaan.
Kuvassa on esimerkki wifi-jakelulaitteesta, liittimet ja antenni radioyhteyden lähetystä ja vastaanottoa varten. Wifi-jakelulaite toimii sellaisenaan kaupasta ostettuna, kunhan se saa sähköä ja on kytketty talolaajakaistan tuloliittimeen yhteysjohdolla. Wifi-jakelulaite pitää sijoittaa asunnon keskeiseen paikkaan vaikkapa kaapin päälle. wifi-yhteyden tunnus ("SSID") ja salasana ("WPA2" tai "WPA key") ovat laitteen pohjassa tarrassa. Wifi-tunnuksen ja salasanan muuttaminen on suotavaa, mutta ei aivan välttämätöntä.
Kun tuoreeseen talolaajakaistaan kytkee laitteensa ensimmäistä kertaa, käyttäjä ei pääsekään internettiin vaan tulee estetyksi. Asukkaan tulee rekisteröidä itsensä tähän kyseiseen liittymään. Rekisteröinnin voi tehdä talolaajakaistan toimittaneen operaattorin (yleensä DNA/Welho, Elisa tai Telia) myymälässä tai nettisivulla. Joskus yhteyden avaus voi kestää muutaman päivän ajan, esimerkiksi viikonlopun yli.
Oikea valinta perusnopeudeksi kaikkiin asuntoihin on vähintään 10 Mbit latausnopeudeksi ja 10 Mbit/s lähetysnopeudeksi, ei koskaan alempi kuten 2/2 Mbit/s. Operaattorit voivat tarjouksissaan tällaista ehdottaa, mutta taloyhtiön hallituksen ei kannata sellaista hyväksyä. 10 Mbit yhteys riittää myös teräväpiirtotelevision katseluun, esimerkiksi Yle Areena, Katsomo, Ruutu, ElisaViihde tai TeliaViihde, mutta 2 Mbit ei riitä kunnolla edes perustelevision katseluun.
Käytössä oleva talolaajakaistan nopeus on nostettavissa yhtiövastikkeeseen upotetun hinnan mukaisesta arvosta suuremmaksi ottamalla yhteyttä operaattoriin joko netissä tai myymälässä. Suurennetusta nopeudesta joutuu käyttäjä maksamaan lisää hintaa suoraan operaattorille. Suurennettua nopeutta voi tarvita esimerkiksi silloin, jos usea henkilö haluaa katsoa eri HD-videota televisiota laajakaistan kautta yhtä aikaa. Useamman ihmisen perussurffailu ei vaadi yli 10/10M nopeutta.
Talolaajakaistan hankintaan on saatavissa myös vertaistukea
Jos talolaajakaista herättää kysymyksiä, ympäri Suomen toimivat vertaisopastajat neuvovat mielellään eläkeläisiä vapaaehtoistyönä. Lisätietoa löytyy esimerkiksi www.seniorsurf.fi > Opastuspaikat
Teksti: Ilkka Veuro
(Kirjoittaja toimii Enter ry:ssä vertaisopastajana)