YK:n raportin mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisimpi ihmisiä. Vaikka mitattava käsite on onni, raportissa kyseessä ei kuitenkaan ole onnellisuuden tunne. Mittareina on joukko yhteiskunnallisia ehtoja, kuten bruttokansantuote henkeä kohden, odotettavissa oleva terve elinikä, vapaus, anteliaisuus, sosiaalinen tuki sekä korruptiosta vapaa hallinto ja talouselämä.
Onnellisia maita ovat ne, joissa on terve tasapaino perinteisesti mitatun varallisuuden ja sosiaalisen pääoman välillä. Kansalaiset luottavat yhteiskuntaan ja hallitukseen. Lisäksi niissä on vähän epätasa-arvoa.
Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n vaalipaneelissa yleisö kysyi eduskuntavaaliehdokkailta, miten YK:n raportin tulokset ehdokkaiden mielestä pätevät suomalaisiin eläkeläisiin.
Ehdokkaat myötäilivät mittareiden mukaisia onnellisuutta ylläpitäviä seikkoja. Mielestäni kuitenkin yksi olennaisen tärkeä tekijä nousi liian harvoin esiin: miten eläkkeellä olevien itsensä ääni on mukana yhteiskunnallisissa päätöksissä. Ketä kuullaan, kun päätetään, kenen tarpeita vastaavaa asuntorakentamista tehdää? Kuinka paljon rahaa budjetoidaan hissi- ja korjausavustuksiin? Miten lähellä sote-palvelut ovat? Entä, miten toteutuu eläkkeellä olevien alueellinen tasa-arvo? Minkä laatuista on iäkkäiden hoito, ja onko kaikilla iäkkäillä varaa tarvitsemiinsa palveluihin?
Eläkkeellä olevat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä kansalaisia. Keskustelusta välittyi ehdokkaiden tiedon puute kokonaiskuvasta ja eläkkeellä olevien ihmisten kohtaamista vaikeuksista. Esimerkiksi eläkkeellä olevien kotitalousvähennyksen hyödyntämiseen liittyvät ongelmat eivät näyttäneet olevan kaikille keskustelijoille ennestään tuttuja.
Vallalla oleviin arvoihin ja päätöksentekoon vaikuttamista varten tarvitaan tutkimusta, jossa tilastollisten tekijöiden rinnalle on välttämätöntä saada iäkkäiden ihmisten elämänlaatua koskevaa tietoa. Tähän tarvitaan asennemuutosta ja systemaattista iäkkäiden omien kokemusten kuulemista. Eläkkeellä on lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Jos kyseessä olisi joku toinen yhtä suuri väestöryhmä, sen hyvinvoinnista ja toimeentulosta kiinnostuttaisiin enemmän.
Puoluepoliittisesti sitoutumattomana järjestönä Eläkeliiton tavoitteena on omalta osaltaan edistää eläkeläisten hyvinvointia. Toteutamme sitä joka päivä esimerkiksi tarjoamalla tukea läheisensä menettäneille, järjestämällä yhteisöllistä toimintaa ja ajamalla eläkkeellä olevien toimeentulon turvaamista.
Vaikka suurin osa vuosittain eläkkeelle siirtyvistä ihmisistä jää vanhuuseläkkeelle, lähes neljäsosa heistä jää eläkkeelle ennenaikaisesti työkyvyttömyyden vuoksi. Tulevat eläkeläiset mielessä Eläkeliitto pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että se luo valtakunnallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille oikea-aikaisiin yksilöllisen tarpeen mukaisiin palveluihin.
Eläkkeellä oleville tärkeistä asioista keskustelu jatkuu Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirin suuressa vaalikeskustelussa 1.4.2019
https://www.elakeliitto.fi/tapahtumat/ikaystavallinen-suomi-suuri-vaalikeskustelu
Irene Vuorisalo
