Kielitaito on aihe, joka usein nousee otsikoihin, kun puhutaan maahan muuttaneista ja heidän kotoutumisestaan Suomeen. Kielitaito avaa maahan muuttaneelle ovet suomalaiseen yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään. Suomen kielen oppiminen on tärkeä osa kotoutumista ja oman paikan löytämistä maassa. Suomen kielen opetusta tarjotaan maahan muuttaneille pääasiassa kotoutumiskoulutuksen muodossa oleskeluluvan saamisen jälkeen.
Suomessa oleskelee myös useita henkilöitä, jotka vielä odottavat oleskelulupapäätöstään, ja ennen päätöksen saamista he eivät ole oikeutettuja osallistumaan kotoutumiskoulutuksen suomen kielen kursseille. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi suomalaisten kanssa avioituneet ulkomaalaiset sekä turvapaikkapäätöstä odottavat. Erityisesti tälle odottajien ryhmälle kielikahvilatoiminta tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästä käsiksi suomen kieleen. Mikä olisi parempi tapa viettää odotusaikaa maassa kuin kielen opiskelu, joka on yksi keskeisimpiä kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Mikä sitten on kielikahvila? Kielikahvila on paikka, jossa opitaan suomea yhdessä puhumalla. Toiminnassa ei ole keskeistä kielen opiskelu kieliopin kautta tai kurssimainen eteneminen ja kielikokeet, vaan rento keskusteleva ilmapiiri. Kielikahvilaan ovat tervetulleita kaikki kielitaitotasosta huolimatta. Keskustelua ohjaavat suomea äidinkielenään puhuvat vapaaehtoiset, joiden tehtävänä on huolehtia kaikkien mahdollisuudesta osallistua ja olla tasavertaisena osallisena keskustelussa.
Kielikahvilatoiminnassa keskeistä on kielitietoisuus, selkokieli, yhdenvertaisuus ja osallisuuden kokemus.
Kielikahvilatoiminnassa keskeistä on kielitietoisuus, selkokieli, yhdenvertaisuus ja osallisuuden kokemus. Kielitietoisuus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, erilaisten tekstien ja kieleen liittyvien piirteiden tietoista ja aktiivista havainnointia. Kielikahvilatoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että mietitään mitä sanoja käytetään ja millaisista aiheista keskustellaan, jotta sanasto olisi helposti lähestyttävää ja osallistujia hyödyttävää.
Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieli on vielä helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin yleiskieli. Selkokielen käytön lisäksi on tärkeä hidastaa ja selkeyttää omaa puhetta. Myös sanojen kirjoittaminen ja kuvien käyttö tukemaan puhuttua on suositeltavaa.
Yhdenvertaisuus ja osallisuuden kokemus lisäävät me-henkeä toiminnassa, sekä vahvistavat jokaisen toimintaan osallistuvan hyvinvointia. Meille jokaiselle on tärkeä tuntea kuuluvamme jonnekin, olevamme osa joukkoa.
Jokaisella on oma yksilöllinen tapa oppia ja omaksua uusia asioita. Tähän vaikuttavat aikaisemmat opiskelukokemukset, taustat, traumat sekä kulttuurisidonnaiset tekijät. Näitä asioita on hyvä miettiä ja huomioida osana toimintaa. Kaikki meille tuttu ei aina ole itsestään selvää muualta tulleille. Asiayhteydet ja asioiden kulttuurisidonnaisuus on tekijä, jota voimme oppia toinen toisiltamme.
Kielikahvila toimii kulttuurien välisen tiedonvaihdon paikkana, jossa opitaan paljon muutakin kuin vain suomen kieltä.
Kielikahvila toimii kulttuurien välisen tiedonvaihdon paikkana, jossa opitaan paljon muutakin kuin vain suomen kieltä. Osallistujille kielikahvila saattaa olla ainoa paikka kohdata kantaväestöön kuuluvia, suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Se on paikka, jossa vaihdetaan ja jaetaan asioita ja kokemuksia. Tärkeitä kysymyksiä ovatkin miten teidän kulttuurissanne tai kotimaassa toimitaan tämän asian kanssa? Millainen kokemus sinulla on tästä? Onko tämä sinulle tuttu asia?
Solmu -suomen kielen kielikahvilat syntyivät halusta tarjota maahan muuttaneille kieltä oppiville ja opiskeleville mahdollisuus päästä puhumaan ja harjoittamaan kielitaitoaan suomalaisten, suomea äidinkielenään puhuvien kanssa. Solmu -suomen kielen kielikahvilat ovat loistava paikka kulttuurien välisille kohtaamisille. Kielikahvilan vapaaehtoiset ovat kulttuurien välisestä kohtaamistoiminnasta kiinnostuneita, pääasiassa eläköityneitä henkilöitä. Ennen toiminnan aloitusta vapaaehtoisille järjestettiin kielikahvilakoulutus, jossa käytiin läpi käytännön toimintaan ja kielitaidon tukemiseen liittyviä asioita.
Solmu -suomen kielen kielikahvilat ovat loistava paikka kulttuurien välisille kohtaamisille.
Kielikahviloiden toimintaa ohjaavat yhteiset turvallisemman tilan periaatteet, joiden tarkoituksena on luoda turvallinen, kaikkia osallistujia kunnioittava ympäristö, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Turvallisemman tilan periaatteiden keskeinen sanoma on: ”Kohtele muita, kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan.”
Solmu -suomen kielen kielikahvilat kokoontuvat kahdessa pääkaupunkiseudun kirjastossa Tapiolassa ja Itäkeskuksessa joka keskiviikko. Vaikka kielikahviloissa keskeistä onkin suomen kielen puhuminen, niin lähes yhtä tärkeää on kohtaaminen ja nähdyksi sekä kuulluksi tuleminen.
Kielikahvilatoiminnan aikana toimintaa ohjaaville vapaaehtoisille järjestetään vertaistapaamisia, joissa keskustellaan kielikahvilan haasteista, kehitetään toimintaa yhdessä sekä jaetaan hyväksi havaittuja vinkkejä. Vertaistapaamiset tarjoavat vapaaehtoisille myös paikan jakaa kokemuksiaan ja tuntemuksiaan kohtaamisista kulttuurien välillä.
Solmu -suomen kielen kielikahvilatoiminta jatkuu koko kevään 10. toukokuuta asti.
Anu Kytömäki
