Suomen hallitus valmistelee 65 vuotta täyttäneille suunnattua kokeilua, jonka tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon valinnanvapautta ja palveluiden saatavuutta sekä keventää julkisen perusterveydenhuollon kuormitusta.
Luonnos hallituksen esityksestä on 9.3.2025 päättyvällä lausuntokierroksella. Eläkeliitto ei antamassaan lausunnossa kannata esitystä. Eläkeliitto kyllä kannatettaa sitä, että perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta tulee nykyisestään lisätä. Esitys kuitenkin lisäisi hallitusohjelman vastaisesti erillisiä hoitopolkuja ennestään monikanavaiseen ja sirpaleiseen hoitojärjestelmään. Ennen kaikkea malli ei yhdenvertaisesti turvaisi yli 65-vuotiaille taloudellisista mahdollisuuksista riippumatonta ja tarpeen mukaista perusterveydenhoitoa.
Esityksen mukaan 65 vuotta täyttäneiden yleislääkärin vastaanottokäynnit yksityisessä terveydenhuollossa korvattaisiin niin, että omavastuuosuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun suuruinen. Kalenterivuodessa korvattaisiin kolme lääkärin vastaanottokäyntiä. Vain osa lääkärin vastaanotolla määrätyistä tutkimuksista olisi korvattavia.
Tutkimuksille vahvistettaisiin enimmäishinnat, ja näiden enimmäishintojen määristä korvattaisiin potilaalle 50 prosenttia. Malli ei siten turvaisi potilaan tarpeisiin perustuvaa kokonaisvaltaista hoitoa, kun vain osa hoidoista ja tutkimuksista kuuluisi samaan palveluvalikoiman, minkä potilas voisi saada julkisessa terveydenhuollossa omavastuuosuuden hinnalla. Kun loput olisi maksettava itse, voisi hinta muodostua monelle esteeksi.
Malli voisi sopia satunnaisesti sairastavien henkilöiden yksittäisten tilapäisten sairauksien hoitoon. Julkiseen perusterveydenhuoltoon sitä vastoin on akuuttihoidon lisäksi keskitetty suurimpien, kansantaloudellisesti merkittävien, pitkäaikaisten kansansairauksiemme seuranta ja hoito tutkimuksineen.
Yli 65-vuotiaiden potilaiden terveydenhuollon asiakasmaksujen omavastuuosuutta ei ole perusteltua kasvattaa. Väestöryhmistä asiakasmaksuja maksavat eniten iäkkäät, huono-osaiset ja pienituloiset, sillä he sairastavat muita väestöryhmiä enemmän ja tarvitsevat muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja.
Ulosottoviranomaisen tietojen mukaan vuonna 2024 ulosottoon päätyi noin 530 000 sotepalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua, joista suurin osa on terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä sekä laitoshoidosta aiheutuneita maksuja. Kasvu oli liki 20 prosenttia edeltävästä vuodesta.
Suurten kansansairauksiemme hoitoon ja hoidon yhteiskunnallisten kustannusten hallintaan on Suomessa pitkäjänteisesti kehitetty sekä jalkautettu terveydenhuoltolain mukaista hoitosuunnitelmaa (STM ja THL). Terveys- ja hoitosuunnitelmasta käyvät ilmi muun muassa hoidon tarpeet, tavoitteet ja järjestäminen.
Hoitosuunnitelmalla voidaan välttää päällekkäiset tutkimukset ja eri käyntejä voidaan yhdistää samalle kerralle. Hoitosuunnitelmasta vastaa potilaan hoitava lääkäri. Esityksessä jää avoimeksi, kuka vastaisi potilaan hoitosuunnitelmasta. Ilman hoitosuunnitelmaa on vaikeampaa tuottaa terveyttä ja tuottaa terveyttä kustannusvaikuttavasti.
Eläkeliitto katsoo, että kokeiluun varatut 355 miljoonaa euroa tulisi käyttää julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. On nurinkurista, että ensin kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuu pidennetään 3 kuukauteen ja sen jälkeen rakennetaan kokeilullinen ohituskaista 65 vuotta täyttäneille rajattuihin perusterveydenhuollon palveluihin.
Irene Vuorisalo
