Yhtä köyttä vetämässä-hankkeen kolmas ja viimeinen asennekysely toteutettiin vuoden 2023 lopussa ja se keräsi huikeat 4820 vastausta. Näin suurella vastausprosentilla saadun tuloksen voi jo ajatella kertovan hyvinkin paljon eläkeikäisten asenteista maahanmuuttoa ja maahan muuttaneita kohtaan. Vuoden 2023 asennekyselyn tulokset eivät suuresti poikenneet edellisenä vuonna tehdystä vastaavasta kyselystä, vaan enemmänkin suuri vastausprosentti vahvisti aikaisempia tuloksia.
Toisaalta ulkomaalaisten nähdään myös monipuolistaneen suomalaista kulttuuria omallaan sekä tuovan mukanaan elämäniloa.
Suomalaisuuden ja suomessa asumisen perustana nähdään suomalaisten tapojen ja kulttuurin omaksuminen, sekä suomen kielen osaaminen. Toisaalta ulkomaalaisten nähdään myös monipuolistaneen suomalaista kulttuuria omallaan sekä tuovan mukanaan elämäniloa. Maahanmuuton koetaan kasvattavan suomalaisten suvaitsevaisuutta muualta tulleita kohtaan. Lisääntyneen maahanmuuton seurauksena yli puolet vastaajista kokee Suomesta tulleen turvattomampi maa asua. Sitä, miten paljon viimeaikaiset kriisit ja nykyinen maailman tilanne vaikuttavat tämän hetken tapaamme ajatella, on myös syytä pohtia.
Kyselyn vastausten perusteella koetaan tärkeänä, että maahan muuttaneet voivat säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa, vaikka lasten oikeutta oman äidinkielen opetukseen ei nähdä ihan yhtä tarpeellisena. Laissa kotoutumisen edistämisestä määritellään tuen tarjoaminen maahan muuttaneen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen keskeiseksi osaksi kotoutumista.
Enemmistö (66 %) vastaajista on sitä mieltä, että maahanmuuttopolitiikkaa tulisi tiukentaa. Ajatellaan, että Suomesta saa liian helposti turvapaikan. Reilusti yli puolet (70 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomeen ei tulisi ottaa lisää turvapaikanhakijoita vaan hädässä olevia ulkomaalaisia tulisi auttaa ensisijaisesti heidän omassa kotimaassaan. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa mieleen, että miksi turvapaikkaa haetaan. Syynä on yleensä pakeneminen sotaa, vainoa tai turvattomuutta. Kyseessä on siis tilanne, jolloin on pakko paeta omasta kotimaastaan ja etsiä turvaa jostain muualta. Näiden ihmisten auttaminen omassa kotimaassa ei pääsääntöisesti ole vaihtoehto.
Maahan muuttaneet nähdään tarpeellisena osana suomalaista yhteiskuntaa, jossa suuret ikäluokat vanhenevat ja väestö ei enää luonnollisella tavalla kasva kuten aikaisemmin.
Maahan muuttaneet nähdään tarpeellisena osana suomalaista yhteiskuntaa, jossa suuret ikäluokat vanhenevat ja väestö ei enää luonnollisella tavalla kasva kuten aikaisemmin. Uudet sukupolvet eivät riitä täyttämään suurten ikäluokkien tuomaa vajetta työelämässä ja yhteiskunnassa. Ulkomaalaiset nähdään näin ollen ratkaisuna kasvavaan työntekijäpulaan ja hyötynä Suomen taloudelle.
Kyselyyn vastanneista yli puolet haluaisi olla läheinen ystävä ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa. Väestömme moninaistuessa on luonnollista, että kiinnostus muualta tulleita kohtaan herää. Haluamme tutustua ja kuulla muiden tarinoita. Monilla suomalaisilla ikääntyneillä on vielä muistissa omat tai oman perheen evakko- ja sota-ajan kokemukset. Vaikka aika on nyt eri, niin jaetut kokemukset ja niiden herättämät tunteet yhdistävät ihmisiä.
Yhtä köyttä vetämässä-hankkeen kolmas ja viimeinen asennekysely jaettiin Eläkeliiton jäsenille sähköpostilla marraskuussa 2023. Asennekysely toteutettiin matriisikyselynä, joka käsitti 36 väittämää. Asennekyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista ja se keräsi yhteensä 4820 vastausta. Yhteenvetona asennekyselyn vastausten pohjalta voi sanoa, että eläkeikäisten suhtautuminen maahanmuuttoon ja maahan muuttaneisiin on melko neutraalin hyväksyvää.
Anu Kytömäki
