Kun vuosia sitten aloitin kuntoutuksen opinnot, ei sen yhteydessä juurikaan puhuttu ennaltaehkäisystä. Tai jos puhuttiin, ei se ollut kuntoutuksen osa-alue, vaan erillinen asia. Palattuani kuntoutuksen opintojen pariin syksyllä 2020, mainittiin ennaltaehkäisevä kuntoutus jo heti ensimmäisenä koulupäivänä. Nyt se myös liitetään selkeämmin kuntoutukseen. Kuntoutustahan kuvataan usein tavoitteellisena prosessina, jolla on alku ja loppu. Ennaltaehkäisevä kuntoutus sen sijaan on meille kaikille tarpeellinen jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään.
Ennalta ehkäisevä kuntoutus sisältää laajasti ottaen kaiken sen, mitä hyvinvointimme ja terveytemme eteen teemme. Liikunta on tietenkin tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä, mutta myös yhteisöön kuuluminen ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Liikunnan osalta kukin voi kuitenkin valita itselle sopivan liikuntamuodon ja siihen parhaiten sopivan paikan sekä itselle sopivan tahdin. Niin ja seuran, yhdessä on mukavampaa. Liikkumattomuus on pahinta ja kaikenlainen aktiivisuus missä tahansa muodossa tekee hyvää. Onpa se sitten puuhailua puutarhassa, vaeltelua metsässä tai vaikka kaupassa käynti kävellen.
Kuntoutus vaatii kuntoutujalta aina sitoutumista ja motivoitumista. Yleisesti ottaen kuntoutuksen ammattilainenkaan ei saa paljoa aikaan ilman, että kuntoutuja itse tekee kuntoutumisensa vaatiman työn. Kukaan ei siis voi kuntouttaa ketään väkisin. Ensin selvitetään missä mennään ja määritellään tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Ammattilainen antaa myös ohjeita ja neuvoja, tukee ja kannustaa. Ja juuri tämä on yhteistä ennaltaehkäisevän kuntoutuksen kanssa, tarvitaan oma motivaatio ja halu. Eikä kannustuksestakaan ole haittaa!
Voidaan tietysti kysyä mitä uutta tässä nyt on, onhan omasta hyvinvoinnista pidetty huolta jo ennen kuin siitä puhuttiin ennaltaehkäisevänä kuntoutuksena. Totta, mutta se, että me kuntoutuksen ammattilaiset opastamme ja kannustamme myös ennaltaehkäisyyn on entistä tärkeämpää, kun väestön ikärakenne muuttuu ja eläkeläisiä on enemmän kuin ennen. Ennalta ehkäiseminen on helpompaa ja halvempaa kuin hoito ja kuntoutus, joiden saatavuus on rajallista. Aktiivisten, hyvinvoivien eläkeläisten elämänlaatu on merkityksellistä niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Vuoden vaihteessa aloittivat uudet hyvinvointialueet ja niiden myötä koko Suomi on uudessa tilanteessa. Myös järjestöt ovat kuitenkin edelleen tärkeässä yhteistyökumppanien roolissa hyvinvointialueiden ja kuntien työssä. Ja kun tarvitsijoita on paljon, niin kaikkia toimijoita tarvitaan. Kuntoutus parhaimmillaan säästää rahaa ja voi siirtää esimerkiksi asumispalveluiden tarvetta. Myös ennaltaehkäisy säästää rahaa ja yksilön tasolla se tuo iloa elämään ja toimintakykyä arkeen. Ennaltaehkäisyn näkökulma onkin tärkeä huomioida kautta linjan.
Eläkeliitto on yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa aloittelemassa Hyvinvointia ikääntyneille – osallisuutta edistäviä rakenteita järjestöjen ja Ikäneuvoloiden yhteistyöhön -hanketta, jossa tavoitteena on Eläkeläisjärjestöjen ja hyvinvointialueilla nykyisin toimivien ikäneuvoloiden toiminnallisen yhteistyön kehittäminen. Pyrkimyksenä on myös ikääntyneiden osallisuuden lisääminen sekä palveluiden kehittämisessä että järjestötyössä.
Anu Korhonen
