Suomalaisilla on lukuisia sanontoja metsästä kuten ”Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan”, ”Ei näe metsää puilta”, ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”, ”Parempi pyy pivossa, kun kymmenen oksalla”, ”Päin mäntyä”. Kuvailevat sanonnat elämän eri tilanteissa kertovat varmasti siitä, että metsä on elänyt kansan mukana elämän eri tilanteissa. Edelleenkin metsä ja luontoympäristöt ovat useille suomalaisille ja Suomessa asuville erityisen tärkeitä paikkoja.
On tutkittua tietoa, että ikääntyessä usein luonnon merkitys kasvaa. Helposti saavutettavat luontoalueet ovat tärkeitä ikääntyneille. Ne lisäävät päivittäistä liikuntaa ja samalla vaikuttavat koettuun terveydentuntoon. Luonnossa liikkumisella on elämänlaatua nostava merkitys, ja liikunnan positiiviset hyvinvointivaikutukset voimistuvat luontoympäristössä.
Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat sekä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, että kognitiivisia.
Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat sekä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, että kognitiivisia. Fyysisiä hyvinvointivaikutuksia ovat esimerkiksi stressitasojen lasku ja samalla puolustuskyvyn nousu. Psyykkisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi mielialan nousu. Tutkijat ovat kiinnostuneita myös havaituista ”flow”-kokemuksista. ”Flow” on tila, johon liittyy muun muassa tunne hetkellisestä huolten ja rajoitteiden häviämisestä.
Luontoympäristön on havaittu tukevan ihmisiä elpymisen kokemuksessa. Elvyttävään tunteeseen liittyy usein lumoutumisen ja arkipäivästä irtautumisen tunne. Metsäympäristö ei vaadi ponnisteluja keskittymisen tasolla, mutta luonto itsessään jo vetää tarkkaavaisuutta puoleensa. Oleilu luonnossa auttaa myös tunteiden säätelyssä. Se rauhoittaa ja vähentää negatiivisia tunteita. Parhaimmillaan kokemuksista kumpuavia luontoon liittyviä tunteita ovat hyväksyntä ja se, että omana itsenä oleminen riittää. Toisin kun moni muu asia elämässä, luonto itsessään ei vaadi meiltä mitään. Se ei myöskään hylkää eikä torju.
Kognitiivinen toiminta tarkoittaa tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja kuten ajattelua, havaitsemista ja muistamista. Hektisessä ja tietoa täynnä olevassa maailmassa on tärkeä huomioida myös aivoterveyttä. Tutkimukset vahvistavat, että luonnossa oleilu selkeyttää ajatuksia sekä vaikuttaa positiivisesti tarkkaavaisuuteen että keskittymiseen. Sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluu se, että luonto jo itsessään tarjoaa paikan yhdessäololle. Luonto yhdistää ihmisiä ja esimerkiksi asioiden suhteuttaminen oikeisiin mittasuhteisiin sekä kokemusten reflektointi helpottuu.
Osallisuuden kokemus tarkoittaa sitä, että on osa yhteisöä, johon voi itse vaikuttaa. Luonnolla on jo itsessään tutkimusten mukaan osallisuuden kokemuksia lisääviä vaikutuksia. Luonnossa osallisuuden tunne voi syntyä pelkästään aistikokemuksen avulla ja se voi liittyä paikkaan tai maisemaan. Luonnossa tekemisen ja liikkumisen kautta voi yhteyden ja osallisuuden kokemuksia syntyä ja vahvistaa. Osallisuuden kokemus voimaannuttaa ihmistä.
Kokemuksellisuus ja toiminnallisuus luonto ja sosiaalisessa ympäristössä ovat oleellisia osatekijöitä Green Care-menetelmissä.
Green Care on luontoon liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää hyvinvointia. Green Care -menetelmät perustuvat Yhdysvalloista lähteneeseen psykologian haaran ajatukseen siitä, että ihminen on osa luontoa ja tällöin myös hyvinvointi on osa luontoa. Tavoitteena on ehkäistä ihmisen vieraantumista luonnosta ja rakentaa kestävään kehitykseen perustuvaa elämäntapaa. Green Care -toiminnassa luonto ja sen hyvinvointivaikutukset ovat toiminnan perusta. Kokemuksellisuus ja toiminnallisuus luonto ja sosiaalisessa ympäristössä ovat oleellisia osatekijöitä Green Care-menetelmissä.
Luontoympäristö tarjoaa erilaisia ympäristöjä Green Care toiminnalle ja menetelmiä on erityyppisiä. Luontokokemuksen voi kuitenkin järjestää pienilläkin resursseilla lähiluonnossa tai jopa sisätiloissa, sillä aina ulkoilu ei ole mahdollista sään tai toimintakyvyn rajoitusten vuoksi. Sisätiloissa voidaan luonnonmateriaalien avulla harjoittaa kädentaitoja ja aistien aktivoimista. Useat luontolähtöiset menetelmät ovatkin suhteellisen edullisia, eivätkä yleensä vaadi isoja resursseja vaan enemmänkin uutta tapaa ajatella.
On myös kehitetty metsäympäristössä tapahtuvia terveyden edistämiseen liittyviä kehon ja mielen harjoitteita, joiden tavoitteena on luontoyhteyden syntyminen ja syventyminen kuten alun perin Japanissa kehitetty ”Metsäkylpy”. Se tarkoittaa menetelmää missä metsäntuntu saavutetaan kiireettömällä metsässä käynnillä, tai metsän tunnelman saavuttamisella ja samalla sillä on hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Jo hyvinkin lyhyellä metsässä oleilulla tai jopa metsävideon katsomisella on havaittu stressitasoja laskevaa vaikutusta.
Mielipaikoista kerrottaessa on tullut esiin rauhallisuusuuden, kiireettömyyden, elpymisen ja minäkokemuksen vahvistumisen tunteita.
Mielipaikalla tarkoitetaan arkiympäristön paikkaa, joka koetaan arvokkaana ja tärkeänä. Useimmiten mielipaikat sijaitsevat luonnossa. Paikalla on jo itsessään elvyttäviä ja psyykkisen tasapainon säilyttämiseen positiivisia vaikutuksia. Mielipaikoista kerrottaessa on tullut esiin rauhallisuusuuden, kiireettömyyden, elpymisen ja minäkokemuksen vahvistumisen tunteita. Mielen voimasta kertoo se, että pelkästään katselemalla kuvaa tai muistelemalla mielipaikkaansa, on havaittu näitä edellä mainittuja vaikutuksia. Mielipaikkaharjoituksen voi tehdä myös tietoisesti.
Nykytekniikka tuo mahdollisuuksia myös luontokokemuksen järjestämiseen virtuaalisesti ja esimerkiksi Luonnonvarakeskus Helsingin Viikissä tekee parhaillaankin tutkimusta virtuaaliluonnon käyttömahdollisuuksista ja sen vaikutuksista mielialaan hyvinvointiin ja palautumiseen.
Virtuaalinen mielipaikka harjoitus: https://www.coronaria.fi/lempipaikkani/harjoitteet-nuorille-ja-aikuisille/matka-lempipaikkaasi/
Mieli ry:n virtuaaliselle hyvän mielen metsäkävelylle voit lähteä tästä juuri silloin kun sinä itse haluat: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/hyvinvointia-luonnosta/9-mene-luontoon-virtuaalisesti
Miina Sillanpää säätiön luontosivustolta löytyy eri vuoden aikoihin liittyviä videoita, kuvia, tietovisoja ja harjoituksia: https://www.luontosivusto.fi/
Teksi: geronomi opiskelija Terhi Koski
Lisätietoa
Arvonen, S. 2022. Metsämieli. Mielen ja kehon viikkopolut. Helsinki. Karttakeskus.
Luke ja GCF ry. 2021. Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoVoiman ja LuontoHoivan laatutyökirja. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. https://www.gcfinland.fi/tiedostopankki/503/Green_Care_tyokirja_2021.pdf
MTV 2023. Uudella tekniikalla luonnon voi tuoda sisätiloihin – tällaisia terveysvaikutuksia virtuaaliluonnolla on. Julkaistu 15.02.2023. Saatavissa: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uudella-tekniikalla-luonnon-voi-tuoda-sisatiloihin-tallaisia-terveysvaikutuksia-virtuaaliluonnolla-on/8632988#gs.pk0xjf
Anu Kytömäki
