Eläkeliiton uuden Yhtä köyttä vetämässä -hankkeen keskeinen tarkoitus on rakentaa yhteisöllisyyttä lähtökohdiltaan ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kesken. Yhteisöllisyyden rakentamisen eli yhteisöllistämisen päämääränä on lisätä kaikkien yhteisöön kuuluvien hyvinvointia ja tuoda merkityksellisyyttä elämään.
Mitä yhteisöllisyys sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa tunnetta kuulumisesta mihin tahansa yhteisöön, joka on erilaisista elämään tai aatteeseen liittyvistä syistä muodostunut ihmisryhmä. Se on yhteenkuuluvuuden tunnetta, johon liittyy keskeisenä tunne luottamuksesta, turvallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Se on tunne siitä, että kuuluu joukkoon, jossa tulee nähdyksi ja kuulluksi.
Suomessa eletään yksilöllisessä eli individualistisessa minäkeskeisessä kulttuurissa, jossa jokainen on vastuussa itsestään, omista teoistaan ja perheestään. Perhe suomalaisille tarkoittaa ydinperhettä, joka käsittää äidin, isän ja lapset. Suomessa yhteiskunnan odotetaan huolehtivan vanhuksista ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevista kansalaisista.
” Yhteisöllisyys vaatii syntyäkseen paikan, tilan tai suotuisat olosuhteet missä ihmiset voivat kohdata toisiaan.”
Yhteisöllisen eli kollektiivisen kulttuurin edustajiin kuuluu noin 70 % maailman väestöstä. Yhteisöllisessä kulttuurissa ihmisen identiteetti perustuu ryhmään ja perhekäsitys on laaja käsittäen sukulaisia useassa polvessa serkuista pikkuserkkuihin asti. Yhteisöllisen kulttuurin maissa kaikki pitävät huolta toisistaan, myös niistä heikommassa asemassa olevista.
Yhteisöllisessä kulttuurissa runsaat sosiaaliset kontaktit ja laaja perhekäsitys tarjoavat mahdollisuuden siirtää osaamista sukupolvilta toisille joustavasti. Kun taas yksilöllisessä kulttuurissa sosiaalisten kontaktien vähyys vaikuttaa mallioppimiseen, minkä vaikutuksesta niin sanottu maalaisjärki on usein kateissa.
Yhteisöllisyys vaatii syntyäkseen paikan, tilan tai suotuisat olosuhteet missä ihmiset voivat kohdata toisiaan. Mahdollisuuden, jossa ihmiset voivat yhdessä innostua luomaan heidän kaikkien elämää parantavaa arkea. Liikkeelle panevana voimana voi toimia mikä tahansa syy kokoontua yhteen yhteisen asian äärelle. Se voi olla ruoka, musiikki, taide tai ihan vaan kuppi kahvia. Tärkeintä on kohtaaminen ja sen mukana tuoma osallisuuden ja merkityksellisyyden tunne.
” Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana, yksilöllisenä ja ainutlaatuisena ihmisenä, ei vain oman kulttuurinsa edustajana.”
Kohtaamisessa tärkeää on alku. Tervehtiminen ja ystävällinen huomioiminen toivottavat tervetulleeksi. Tasavertainen kohtelu on aidosti yhteisöllisen ja osallisen yhteiskunnan merkki välittämättä siitä, onko henkilö uusi tulokas yhteisössä vai siihen vuosia kasvanut. Yhteisöllisyys tarkoittaa kuulumista johonkin ihmissuhdeverkostoon, joka toimii vuorovaikutuksessa jakaen yhteistä, yhdessä luomaansa kulttuuria.
Miksi meille olisi hyväksi siirtyä yksilöllisestä kulttuurista enemmän yhteisöllisen kulttuurin suuntaan? Yhteisöllisyyden on todettu vaikuttavan positiivisesti ihmisten hyvinvointiin, erityisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyydestä toivotaan ratkaisua niin yksinäisyyteen, turvattomuuteen kuin muillekin niistä johtuville ilmiöille. Voit lukea lisää yhteisöllisyyden terveysvaikutuksista lääketieteen tohtorin Pirjo Lindforsin artikkelista Tutkimuksia, kokemuksia ja ajatuksia yhteisöllisyyden terveysvaikutuksista.
Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi ja kohdatuksi omana, yksilöllisenä ja ainutlaatuisena ihmisenä, ei vain oman kulttuurinsa edustajana. Kohtaamisessa onkin hyvä erojen etsimisen sijaan miettiä, mitkä tekijät meitä kaikkia yhdistävät ja lähteä tutustumisessa liikkeelle siitä.
Anu Kytömäki
