Yksinäisyys on yleistä, yksinäisyys on ongelma, yksinäisyyttä pitää ehkäistä. Näistä yksinäisyyden näkökulmista puhutaan, mutta mitä yksinäisyys konkreettisesti merkitsee yksinäiselle, sinkulle, leskeksi jääneelle, eronneelle?
Yksinäisyyden on todettu vaikuttavan paitsi mielen hyvinvointiin, myös terveyteen ja talouteen. Tutkimusten mukaan yksin asuvilla suomalaisilla on suuremmat toimeentulovaikeudet ja huonompi terveys kuin muulla väestöllä. Yksinäisyys merkitsee usein myös heikompaa taloudellista tilannetta, mutta yksinäisyyden taloudellisesta puolesta puhutaan harvemmin.
Parisuhde lieventää köyhyyden vaikutuksia ja toimii puskurina taloudellisille riskeille. Leskeksi jääminen tai ero puolisosta jättää ihmisen yksin – monesta eri näkökulmasta. Yksin jääminen saattaa olla ihmisen siihenastisen elämän suurin kriisi, josta eteenpäin pääseminen teettää töitä. Samaan aikaan kun taistelee tunteidensa kanssa, joutuu usein huomaamaan, että yksin oleminen tulee kaksin elämistä kalliimmaksi.
Erityisesti eläkeläisten kohdalla parisuhteen taloudellinen merkitys korostuu. Yksin jääminen tietää etenkin naiselle tulojen pienenemistä. Huolimatta siitä, että vuosikymmenten kuluessa naisten taloudellinen asema on kohentunut ja yhteiskunnan antama turvaverkko parantuntu.
Paljon puhutaan varautumisesta eläkkeelle jäämiseen, ja totta onkin, että meidän kaikkien pitäisi miettiä miten pärjäämme pienemmillä tuloilla eläkkeellä. Ilmarisen tekemän kartoituksen mukaan suurin osa onkin varautunut eläkepäiviin edes jollain tavalla. Mutta pitäisikö meidän osata varautua myös yksin jäämiseen? Elämää ei valitettavasti voi ennakoida, siksi taloudellinen varautuminen on järkevää. Tunteiden osalta varautuminen onkin jo haasteellisempaa, mutta niiden kanssa pärjääminen sujuu helpommin, jos ei ole lisäksi taloudellisia murheita.
Ihan perinteiset henkivakuutukset ovat toimiva ratkaisu puolison kuolemaan varauduttaessa. Yhteisvastuullista lainaa ottaessa pitäisi aina miettiä sen suuruutta myös yhden ihmisen maksukykykyyn nähden. Olisiko tilanne heti täysin kestämätön, jos toinen velallisista ei osallistuisikaan yhteistalouden kuluihin? Yhteistalous suunnitellaan kahden tulonsaajan mukaan ja jos puskurit ja suunnitelma puuttuu, niin yksin jäädessään saattaa tipahtaa nopeasti tyhjän päälle.
Erotilanteessa henkivakuutus ei pelasta ja asioista pitää sopia. Aina se ei kuitenkaan onnistu, joten ero saattaa johtaa riitaan myös talouden osalta. Joka tapauksessa eron koittaessa kumpikin jää yksin omien menojensa kanssa, ja eron jälkeen kulut yleensä kasvavat. Ihanteellista olisi, että raha-asioista sovittaisiin reilusti etukäteen, ehkä jo ennen kuin asiat ovat solmussa. Riitatilanteessa omaisuuden jakaminen on huomattavasti hankalampaa.
Onko sinulla puskurit kunnossa, eli n. kolmen kuukauden tuloja vastaavat säästöt olemassa? Säästäminen on hyvä keino myös yksin jäämiseen varauduttaessa. Eihän sitä pahaa päivää välttämättä tule, mutta on hyvä kuitenkin varautua siihen etukäteen, varmuuden vuoksi.
Leskeksi jäämiseen voi varautua myös huolehtimalla henkivakuutuksista ja testamentista, puolisoiden välinen keskinäinen testamentti esimerkiksi on ehkä hyvä tehdä. Menot ja velkojen maksut kannattaa miettiä niin, että ei ole heti pulassa, vaikka jäisi yksin maksumieheksi. Tärkeintä on kuitenkin miettiä etukäteen jonkinlainen suunnitelma. Leskeksi jäämisen jälkeen on ehkä vaihdettava pienempään tai edullisempaan asuntoon, mutta eihän sitä heti jaksa sellaista ajatella. Siinä kohtaa vararahasto tulee tarpeeseen.
Kynnys ajatella eroon varautumista saattaa olla vielä suurempi. Monikaan ei ole puhunut puolison kanssa siitä, miten lainojen käy, jos joskus eroamme. Hyvä tietysti olisi miettiä tämäkin vaihtoehto etukäteen. Kuitenkin puhuminen viimeistään jälkikäteen yhdessä pankin kanssa suunnitelleen lienee se yleisin tapa, ihanteena riidaton ositus. Mikään ei kuitenkaan suju hetkessä, siksi vararahasto on tarpeen myös erotilanteessa.
Lisätietoja sopeutumista tukevista kursseista leskille, eronneille ja lapsenlapsistaan vieraannutetuille isovanhemmille:
Katja Harinen, katja.harinen@elakeliitto.fi, p. 040 7257 340
Anu Korhonen
