Haavakuuume AGK 1889 Irene Vuorisalo

Hoivakotien korona hoidettava niin että luottamus hoivaan paranee

Asia on vakava eettisesti, terveydenhoidollisesti ja vanhusten ihmisoikeuksien näkökulmasta

Julkaistu 21.4.2020

Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan tartuntatautiin sairastuneista alle neljännes kuuluu iäkkääseen väestönosaan. Sitä vastoin noin kaksi kolmasosaa koronaviruksen aiheuttamista kuolemista on tapahtunut iäkkäiden hoivakodeissa.

Hoivakotien iäkkäät ovat kaikkein eniten apua tarvitsevia ihmisiä, jotka eivät selviä missään muussa kuin heille laitoksessa järjestettävässä ympärivuorokautisessa hoidossa. Iästä riippumatta jokaisen on omalla ja läheisensä kohdalla voitava luottaa saamaansa palveluun. Kysymys on vakava eettisesti, terveydenhoidollisesti ja taloudellisesti.

Hoitotahto määrittää elämän loppuvaiheen hoidon

”Koronaan sairastuneelle vanhukselle pitäisi antaa myös mahdollisuus kuolla”, sanoo Hyvinvointialan liiton hoivajohtaja Arja Laitinen MTV3:n Uutisaamu-ohjelmassa 21.4.2020.

Ikä kuitenkaan ei ole toimintalinjaa määrittävä lähtökohta. Lähtökohtaisesti ihminen päättää itsenäisesti omista asioistaan myös iäkkäänä. Koronaan sairastunutta vanhusta hoidetaan hänen tahtonsa mukaisesti aivan kuten nuorempaa ihmistä: ts. menetellään ihmisen hoitotahdon mukaisesti.

Hoitotahto on asiakirja, jolla kerrotaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto ennakkoon siltä varalta, ettei sitä myöhemmin sairauden tai muun syyn vuoksi pysty itse ilmaisemaan. Hoitotahdossa voi terveydenhuollon henkilökuntaa sitovasti kieltää tietynlaisen hoidon antamisen. 

Onkin tärkeää, että hoitotahto on hoitohenkilökunnan tiedossa ja että asiakirja löytyy nopeasti silloin kun sitä tarvitaan. Hoitotahto voidaan liittää tai se voi olla osa asiakkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaa hoivakodissa.

Jos hoitotahtoa ei ole, hoitopäätökset tehdään yhdessä asiakkaan tai hänen ollessaan tähän kykenemätön, hänen läheistensä sekä hoidosta vastaavan terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa.

Iäkkäiden luottamus sote-palveluihin lunastettava takaisin

Eläkeliiton yhdessä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kanssa tekemän tutkimuksen mukaan iäkkäiden suurimmat pelot ovat oman tai läheisen sairastuminen tai toimintakyvyn menettäminen. (Huomisen kynnyksellä 2019)

Samoin THL:n FinSote 2017-2018 -tutkimuksen mukaan väestön luottamus palvelujen saatavuuteen oli selkeästi vähentynyt verrattaessa tuloksia aiempien vuosien väestökyselyihin. Varmaa on, että seuraavassa tutkimuksessa iäkkäiden luottamusta heikentävät hoivan laadussa ilmenneet vakavat puutteet.

Hoivan maineen kyseenalaistuttua ei ehkä ensin tule ajatelleeksi, että koronavirukseen menehtyminen ei sinällään suoraan kerro hoivakotien hoivan yleisestä laadusta. Vaikka asiat tehdään hyvin, niin viruksen aiheuttaman taudin leviämistä on nykyisillä keinoilla ja tiedoilla vaikeaa pysäyttää. Jokainen menehtyminen  koronaviruksen aiheuttamaan tautiin hoivakodeissa on tutkittava.

Kohdennettu hoivahenkilöstön sekä hoivakotien nykyisten ja uusien asiakkaiden testaaminen on osaltaan tehokas torjuntakeino. Kohdennettua testaamista on nopeasti lisättävä.

Samalla hoivakotien on varmistuttava tartuntojen torjuntaa koskevien ohjeiden tinkimättömän tarkasta noudattamisesta. Niin hoivakotien asiakkaiden kuin heidän läheistensä on hyvä tunnistaa, että toistaiseksi koronatartunnat ovat levinneet vain yksittäisissä hoivakodeissa pääkaupunkiseudulla sekä Kiuruvedellä.

Keitä järjestelmämme kannattelee ja millaisilla perusteilla päätökset tehdään?

Se miten koronaviruksen aiheuttamaa tautia torjutaan ja siihen sairastuneita iäkkäitä hoidetaan vaikuttaa suoraan siihen, millainen luottamus kaikilla ihmisillä on hoivajärjestelmäämme kohtaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee varmistaa tasa-arvoiset ja inhimilliset elinolosuhteet ikääntyneelle väestölle. Tulevan sote-uudistuksen kärjen on suuntauduttava kestävällä tavalla järjestettyihin asiakaslähtöisiin palveluihin ja nyt ilmenevien ongelmien korjaukseen.

Irene Vuorisalo

Thumbnail
Vanhusasiamies
irene.vuorisalo@elakeliitto.fi