Eläkeliiton puheenjohtajien muotokuvat Lehmirannan lomakeskuksessa; V.J. Sukselainen, Pekka Silvola, Mauri Paananen, Hannu Tenhiälä, Hannes Manninen ja Eeva Kuuskoski.

V. J. Sukselaisen muotokuva

Taiteilijana Veikko Vionoja 1977

Julkaistu 7.1.2021

Viimeksi päivitetty 15.1.2021

Vieno Johannes (Jussi) Sukselainen

(vuoteen 1928 Saari) S.1906 Paimio – k. 1995 Espoo.

Veikko Vionojan 1977 maalaama muotokuva valtiomies V.J. Sukselaisesta. Sukselainen oli pitkäaikainen Eläkeliiton puheenjohtaja. Muotokuva on esillä Lehmirannan lomakeskuksessa Salon Perniössä.

Maalaisliittoa ja myöhemmin Keskustapuoluetta edustanut taloustieteilijä ja poliitikko. Pääministeri 1957 ja 1959–1961. Eduskunnan puhemies 1956–58, -68–69 ja -72–75. Taloustieteen professori 1945-54 ja Tampereen yliopiston kansleri 1969-78. Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja 1954–1971. Eläkeliiton puheenjohtaja 1972–1987.

Sukselainen vaikutti vahvasti jo Eläkeliiton syntyyn 1970, mutta pidättäytyi puheenjohtajuudesta, kunnes vapautui Kansaneläkelaitoksen johdosta. Sen jälkeen hän toimi Eläkeliiton puheenjohtajana peräti 15 vuotta 1972–1987. Sukselainen piti erityisen tärkeänä ajaa Eläkeliiton kautta kansaneläkelain uudistamista ja sosiaalisen tasapuolisuuden toteutumista. Puheenjohtajakauden alussa liiton kasvuvauhti oli kiihtymässä ja myös eläkeläisten matkat olivat suosittuja. Raha-automaattiyhdistyksen tuen turvin ryhdyttiin järjestämään lomaleirejä, ensimmäiset jo vuonna 1971 vuokratiloissa. Alkumetreiltä lähtien Eläkeliitossa oltiin kuitenkin alettu puuhaamaan myös oman lomakeskuksen hankintaa. Perniön Pohjankylästä löytyi pitkien etsintöjen jälkeen sopiva kiinteistö, entinen Alkio opisto. V. J. Sukselainen oli Eläkeliiton puolesta allekirjoittamassa kauppakirjaa 6. tammikuuta vuonna 1975. Myös keskuksen nimi, Lehmiranta, oli Sukselaisen ehdotus.

Taidemaalari Veikko Vionojan maalaama, Eläkeliiton ensimmäinen väistyvän puheenjohtajan muotokuva paljastettiin Lehmirannassa 1970-luvun lopulla.

Lähteet:

  • Wikipedia-artikkeli ”V. J. Sukselainen”, viitattu 8.12.2020. https://fi.wikipedia.org/wiki/V._J._Sukselainen
  • Yhteisiä vuosia, Eläkeliiton menestystarina (2000), Eläkeliitto ry, Gummeruksen kirjapaino, Jyväskylä.
  • Sarlund Seppo (2008), V. J. Sukselainen, Vähäväkisten valtiomies. Maahenki Oy, Helsinki.
  • Uotila Jukka (2014), Iloa ja eloa, 40 vuotta Eläkeliiton Varsinais-Suomen piirissä. Eläkeliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Forssa.
  • Hakoköngäs Eemeli (2020), Sukupolvien ketjussa, Eläkeliiton 50 vuotta. Maahenki Oy, Viljandi (Viro).
  • Uola, Mikko: Sukselainen, Vieno Johannes. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 5.1.2021). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000642 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
     

Taiteilija: Veikko Vionoja

(vuoteen 1943 Laine). s. 1909 Ullava – k. 2001 Espoo.

Taidemaalari, kuvataiteilija Vionoja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1936–1938 ja debytoi vuonna 1939. Pro Finlandia 1959, Professorin arvonimi 1973, Kuvataiteen valtionpalkinto 1980.

Veikko Vionoja tunnetaan ennen kaikkea pohjalaisten talojen sisäkuvien, pihapiirien, ihmisten ja valon kuvaajana. Tyypillisiä aiheita ovat pohjalaiset maisemat, peltoaukeat ja maatalousrakennukset. Usein maisemaa katsotaan ikkunasta. Vionoja on maalannut myös ihmishahmoja sekä muotokuvia.

Vionojan julkisia ja tunnetuimpia teoksia ovat mm. Ullavan kirkon alttaritaulu 1928, Imatran yhteislyseon seinämaalaus, Haukivuoren kirkon alttaritaulu 1950 sekä presidentti Urho Kekkosen muotokuva 1975.

Lähteet: