Maailmassa ei tunneta yhtään kulttuuria, jossa ei musiikkia muodossa tai toisessa esiintyisi. Musiikki sisältää elementtejä, jotka vaikuttavat koko ihmiskunnalle yhteisiin perustunteisiin. Tutkijat uskovat vahvasti, että ennen kielen syntymistä ihmisten välinen vuorovaikutus perustui äännähdyksiin ja sointeihin, joiden avulla pystyttiin viestittämään esimerkiksi hellyyden, vihan ja surun tunteita. Kun puheemme kehittyi aikojen saatossa kohti täsmällisempiä ilmaisuja, samalla sen emotionaalinen puoli köyhtyi. Musiikissa tuo koko tunteiden kirjo on kuitenkin edelleen tallella. Tämän takia musiikin merkitys yhteiskunnassamme on edelleen suuri.
Jo muinaiset kreikkalaiset aavistivat musiikilla olevan monia tärkeitä ja parantavia vaikutuksia. Aristoteles suositteli huilumusiikkia soitettavaksi tunnekuohun vallassa olleille ihmisille. Myös keskiajan hallitsijat palkkasivat hoveihinsa trubaduureja, joiden tarkoitus oli tuoda musiikin avulla helpotusta masennukseen ja alakuloon.
Musiikki on olennainen osa elämäämme. Sen on todettu lievittävän jännitystä sekä kipuja ja sitä pidetään tärkeänä osana kuntoutumista ja toipumista. Vaikuttaakin siltä, että musiikki aktivoi aivojamme vilkastuttaen samalla verenkiertoamme ja aineenvaihduntaamme. Musiikin myönteiset vaikutukset terveyteemme ovat kiistattomia. Musiikin käyttö osana vapaaehtoistoimintaa - yhdessä laulaen, liikkuen ja soittaen - virkistää kehoamme ja mieltämme monella eri tapaa. TunneMusiikki-projektin tarkoituksena on tuoda nämä hyvinvointivaikutukset kaikkien ulottuville.
Musiikki vaikuttaa tunteisiimme suoremmin kuin mikään muu taiteenlaji. Sillä on ainutlaatuinen kyky ilahduttaa, virkistää, järkyttää, luoda harrasta tunnelmaa ja liikuttaa kyyneliin asti. Kykymme reagoida kokemiimme asioihin tunteiden välityksellä on yksi ihmisyytemme tunnusmerkeistä. Kun joudumme vaaratilanteeseen, tunteemme kertovat meille, miten meidän tulee reagoida kyseisessä tilanteessa. Esimerkiksi pelon, ilon tai vihan tunteet vaikuttavat olennaisesti siihen, miten toimimme erilaisissa tilanteissa.
Musiikki koskettaa eri elämänalueitamme ja sen vuoksi sen merkitys on suuri.
Musiikilla on tutkitusti erittäin voimakas vaikutus tunteisiimme ja selvitysten mukaan sitä pidetäänkin liikunnan ohella tärkeimpänä stressinhallintakeinona. Mutta miksi iloinen musiikki saa aikaan kokonaisvaltaisen hyvänolon tunteen kehossamme, kun taas surullinen musiikki saa kyyneleet vierähtämään poskillemme? Vastaus piilee yhtälailla niin evoluutiossamme kuin ajan myötä oppimissamme rakenteissa.
Se, millä tavoin musiikki vaikuttaa meihin, on hyvin persoonallista ja siihen vaikuttavat niin ikä, sukupuoli, tottumukset kuin elämäntilannekin. Moni varttuneempi palaa aina uudestaan nuoruutensa mielimusiikin pariin tietäen sen vaikutukset omaan mielentilaan. Musiikkivalinnoilla voimme vaikuttaa oleellisesti siihen, minkälaisia tunteita haluamme välittää tai kokea itse kullakin hetkellä.
Musiikki vaikuttaa aivoissamme paljon laaja-alaisemmin kuin mitä aiemmin on kuviteltu. Kuuntelu aktivoi molempien aivopuoliskojen hermostossa osia, joiden tehtävänä on säädellä vireyttä, tarkkaavaisuutta, muistia sekä tunteita. Toisin sanoen musiikki vaikuttaa aivoissamme niin laaja-alaisesti, että jopa pitkälle edenneiden muistisairauksien kanssa elävät eivät jää tyystin paitsi musiikin ilosta. Uudet toimintamallit ovat kuitenkin tarpeellisia, jotta musiikin hyvinvointivaikutukset saataisiin myös erityisryhmien ulottuville. TunneMusiikki-projektin tarkoituksena on tuoda musiikin hyvinvointia edistävät vaikutukset myös niiden ulottuville, jotka heikentyneen näön, kuulon tai aistivamman seurauksena ovat muutoin vaarassa jäädä ilman musiikin hyvinvointivaikutuksia.
Musiikki yhdistää ihmisiä monella tapaa. Lähes jokainen suomalainen on kokenut vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, kun Tuntematon sotilas ja Sibeliuksen Finlandia kajahtavat televisioruuduistamme itsenäisyyspäivänä. Musiikin käyttö antaa vapaaehtoistyössä runsaasti iloa niin auttajalle kuin autettavallekin. Musiikki lisää tietoisuuttamme omista tunteistamme. Musiikkia kuuntelemalla voimme itse vaikuttaa mielemme herkkyyteen ja alttiuteen uusille kokemuksille sekä samalla kehittää luovuuttamme ja mielikuvitustamme.
Musiikilla on aina ollut myös tärkeä sosiaalinen tehtävä. Se on auttanut säätelemään tunteita ja lujittamaan yhteishenkeä. Musiikin tiedetään myös vähentävän vaivautuneisuutta ventovieraiden kesken, kehittävän keskittymiskykyä ja vahvistavan motivaatiota suoriutua tehtävistä. Musiikkiharrastusten on todettu kehittävän muun muassa sosiaalista kyvykkyyttä, älykkyyttä, keskittymiskykyä ja luovuutta. Musiikin yhteisölliset vaikutukset toimivat aivojen syvien osien kautta. Sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvien aivojen osien on huomattu reagoivan voimakkaasti myös musiikkiin.
Musiikin myönteisiä yhteisöllisiä vaikutuksia on havaittu jo leikki-ikäisillä lapsilla. Lapselle yhteinen laulaminen ja soittaminen merkitsevät ennen kaikkea luottamuksen ja turvallisuuden tunteen lisääntymistä. Musiikin sosiaalisten ja yhteisöllisten vaikutusten on huomattu olevan erittäin tärkeitä tekijöitä lapsen kehitykselle. Taideharrastuksen avulla lapset pystyvät käsittelemään ja analysoimaan tunteitaan sekä purkamaan vaikeitakin ahdistustiloja ja pelkoja.
Yhdessä soittaminen ja laulaminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja terävöittävät ajatteluamme sekä motoriikkaamme. Kun musiikkia tehdään yhdessä muiden kanssa, pääsevät musiikin yhteisölliset hyvinvointivaikutukset esille. Musiikkiharrastus luo uusia ihmissuhteita, yhdistää ihmisiä ja antaa mielekästä tekemistä. Yhdessä musisoidessa voimme todella huomata olevamme paljon enemmän kuin osiemme summa. Tutkimuksissa on myös havaittu, että kuorolaulua harrastavat kokevat itsensä terveemmiksi ja virkeämmiksi. Väitetään myös, että kuorolaulu on resepti pidempään elämään!
Musiikilla on todettu olevan erittäin suuri vaikutus tunteisiimme. Muistot, mielikuvat ja mielleyhtymät voidaan tuntea musiikin kautta normaalia voimakkaampina. Usein onkin sanottu, että musiikki on eräänlainen tunteiden kieli. On myös sanottu, että suomalainen mies ei puhu tunteistaan. Vaikka kyseinen väittämä pitäisikin paikkansa, miehet tästä huolimatta kuitenkin soittavat ja kuuntelevat paljon tunteellista musiikkia. Voidaankin päätellä, että ehkä suomalainen mies haluaa purkaa tunteitaan enemmin musiikin kuin puheen välityksellä. Voi myös olla, ettei puhe ole kaikille luontevin tapa omien tunteiden ilmaisemiseen. Monimutkaisia tunteita voi monesti olla vaikea ja lähes mahdoton kuvailla sanoin, ja siksi käytämme tähän tarkoitukseen musiikkia. Musiikki ja puhe palvelevat kuitenkin toinen toisiaan, ja monesti vahvan musiikkikokemuksen jälkeen koemme tarvetta purkaa musiikin synnyttämiä tunteita myös puheen avulla.
Jokainen meistä voi säädellä omia tunteitaan ja vireystilaansa musiikin avulla. Vauhdikas musiikki voi antaa uutta energiaa urheiluun tai siivoamiseen, kun taas rytmiltään luonnollista sydämen sykettämme lähellä oleva musiikki rauhoittaa ja rentouttaa mieltämme ja kehoamme. Musiikin vaikutuksen tunteisiimme voi huomata erityisen selvästi elokuvaa katsellessamme, sillä tunnekokemuksestamme syntyy elokuvassa esiintyvän musiikin johdosta voimakkaampi kuin mitä se olisi pelkkien kuvien avulla. Musiikin vaikutusta tunteisiimme hyödynnetään myös laajasti tavarataloissa ja mainoksissa. Musiikki virittää meidät oikeanlaiseen tunnelmaan, mikä tutkitusti vaikuttaa merkittävästi ostokäyttäytymiseemme.
Musiikki vaikuttaa aivolohkoissa alueisiin, jotka säätelevät tunne-elämäämme ja muistiamme. Musiikki herättää meissä usein aivan erityisiä muistoja ja sitä voidaan käyttää tunteidemme säätelyyn. Musiikin rytmi vaikuttaa verenkiertoon, hengitykseen ja sydämen sykkeeseen, jotka ovat jo itsessään rytmiä. Oman sydämen sykettämme vastaava rytmi musiikissa rauhoittaa kehoamme ja sykettämme, kun taas nopearytminen musiikki saa sydämemme pamppailemaan ja valmistaa meitä toimintaan. Musiikkia on usein kuvattu tunteiden peiliksi ja sen avulla voi palata menneisiin aikoihin. Musiikin rauhoittavaa ominaisuutta on hyödynnetty eri kulttuureissa kautta aikojen. Esimerkiksi kehtolaulujen musiikillisen rakenteen ja esitystavan on todettu olevan lasta rauhoittavia.
Musiikin on huomattu olevan erittäin tehokas mielialan parantaja ja sen avulla voidaan purkaa pahaa oloa, pitää hyvää mieltä yllä tai käydä erilaisia tunnekokemuksia läpi. Musiikin kuuntelulla on todettu olevan selvästi terapeuttisia vaikutuksia ja se lisää kykyämme rentoutua. Musiikin kuuntelu saa meidät irrottautumaan arjesta ja auttaa meitä pääsemään paremmin kosketuksiin tunteidemme kanssa. Musiikkia käytetäänkin paljon juuri stressioireiden lievittämiseen.
Musiikin parantava voima on tosiasia. Erityisesti itselle mielekkään musiikin kuuntelulla on huomattu olevan useita tervehdyttäviä vaikutuksia. Suomalaistutkimuksessa aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa käytetty potilaiden mielimusiikki kohensi selvästi potilaan mielialaa ja nopeutti aivojen kuntoutumista. Musiikin on todettu vaikuttavan parantavasti lisäksi yleiseen tarkkaavaisuuteen sekä muistiin. Musiikin käyttämisestä muistisairauksien hoitomuotona on huomattu, että vaikka potilaan muistikäyrä laskee, musiikin miellyttävät piirteet pysyvät. Monet muistisairaat muistavat lapsuusajan musiikin silloinkin, kun muu muisti alkaa jo pettää.
Musiikilla on todettu olevan myös kipua lievittävää vaikutusta. Miellyttävä musiikki auttaa irtautumaan kivun kokemuksista, minkä johdosta ihminen kokee tuntevansa vähemmän kipua. Laulamisella ja kuorotoiminnalla on huomattu olevan merkittäviä terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Laulaminen alentaa stressihormonin tuotantoamme ja saa aikaan positiivisia mielialavaikutuksia.
Musiikista näyttäisi olevan merkittävää apua myös masennuksen hoidossa. Musiikkiterapialla on havaittu masennusta ja ahdistuneisuutta alentavia vaikutuksia ja sillä on todettu olevan myös parantavaa vaikutusta yleiseen toimintakykyymme.
Musiikki rauhoittaa ja rentouttaa mieltä. Se lisäksi edistää monin tavoin vaikeiden asioiden käsittelyä ja mielen hyvinvointia. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan koe musiikkia samalla tavalla, joten stressin lievittämiseen kannattaa käyttää jokaisen omaa lempimusiikkia. Musiikin monipuoliset terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat kaikkien ulottuvilla. Musiikki kuuluu kaikille yhdistäen ihmisiä vauvasta vaariin!
Lähteet:
Lilja, R., Lilland, J., Rannikko, A., Numminen, A.
2010. Sävel Soikoon - Musiikista iloa vapaaehtoistoimintaan. Helsinki: Eläkeliitto ry.
Särkämö, Teppo. 2011. Music in the recovering brain. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Erkkilä, Jaakko. 1996. Musiikki ja tunteet musiikkiterapiassa: musiikin emotionaalisten vaikutusten kolmidimensiomalli: Suomen musiikkiterapiayhdistys ry.
Erkkilä, Jaakko., Lehtonen Kimmo (toim). 1999. Musiikkiterapian monet kasvot. musiikin emotionaalisten vaikutusten kolmidimensiomalli: Suomen musiikkiterapiayhdistys ry.
Toisena vuonna peräkkäin piirien mestaruuksista kisailtiin vasta syksyllä. Lähes kaikissa piireissä pystyttiin kilpailut järjestämään ja tänä vuonna kruunattiin yhteensä 71 mestaria.
