Internet on muutakin kuin tekniikkaa…
Sähköisessä maailmassa toimiminen edellyttää kansalaisilta uudenlaista yleissivistystä tai yleissivistyksen päivittämistä. Sähköistä maailmaa koskeva yleissivistys on paljon muutakin kuin teknisiä taitoja. Se on kokonaisuuksia käsittävää ymmärrystä sähköisestä maailmasta ja sen taustalla vaikuttavista ilmiöistä. Sähköistä maailmaa koskeva yleissivistys tai digimediasivistys muodostuu opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Yleissivistyksellä tarkoitetaan sellaista tieto- ja taitomäärää, joka kansalaisen olisi hyvä hallita voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Yleistieto sähköisestä maailmasta
…on yleistietoa tieto- ja viestintäteknologiasta, sen historiasta, kehityksestä ja keskeisistä ilmiöistä, ei niinkään yksityiskohtaista tietoa, esimerkiksi yksittäisen ohjelman tai sovelluksen toiminnoista. Yleistieto on kokonaisuuksia käsittävää ymmärrystä siitä, mistä ollaan tulossa, missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa. Ymmärrystä lisäävä tieto vastaa myös kysymykseen miksi? Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologia ei ole kehittynyt itsestään, vaan sitä kehitetty joistain syistä. Syy-seuraus -suhteiden ymmärtäminen, tieto taustalla vaikuttavista voimista ja motiiveista auttaa näkemään pintaa syvemmälle, ymmärtämään paremmin maailmaa, jossa elämme. Yleistieto toimii myös perustana yksityiskohtaisempien tietojen oppimiselle.
Yleistaidot sähköisessä maailmassa
…ovat yleistaitoja tieto- ja viestintäteknologian käyttöön, hahmottamiseen, tulkitsemiseen ja tuottamiseen. Yleistaidot ovat perustaitoja ja oppimisvalmiuksia, joiden avulla pärjää jo pitkälle. Yleistaidot edesauttavat ja helpottavat myös yksityiskohtaisempien taitojen oppimista. Sähköisessä maailmassa keskeisiä yleistaitoja ovat medialukutaito ja mediataidot. Medialukutaidolla tarkoitetaan yksilön kykyä saavuttaa, analysoida, arvioida, ja tuottaa informaatiota eri tarkoituksiin. Medialukutaidolla tarkoitetaan myös osallisuuden, itseilmaisun ja eettisyyden kattavaa osaamista ja sivistystä. Mediataidot voidaan jaotella viiteen osa-alueeseen: tekniset mediankäyttötaidot, kriittiset tulkintataidot, turvataidot, vuorovaikutustaidot, luovat ja esteettiset taidot. (Ks. mm. L. Pekkala, S. Salomaa, S. Spišákt (toim.) Monimuotoinen mediakasvatus. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja. 1/2016.)
Hyvät tavat netissä
…ovat ”yleisesti hyväksyttyjä hyviä tapoja”, kuten asiallisuus ja kunnioitus. Hyvät tavat sähköisessä maailmassa ovat pitkälti samoja kuin kasvokkain kohtaamisessakin, mutta on myös joitakin ”nettierityisiä” hyviä tapoja. Yleisiä hyviä tapoja netissä ovat mm. lain noudattaminen, tekijänoikeuksien kunnioittaminen, yksityisyyden suojan huomioiminen, lähdekriittisyys, palveluiden käyttöehtoihin tutustuminen ja niiden noudattaminen, muiden huomioon ottaminen, rakentava kirjoittelu ja keskustelu sekä omasta ja samalla muiden tietoturvasta huolehtiminen. Joissakin palveluissa on myös määritelty netiketti, joka on tarkoitettu nimenomaan kyseisen palvelun käyttäjille. Yleiset hyvät tavat ovat hyvä lähtökohta yksityiskohtaisempien netikettien oppimiselle.
Sähköistä kansalaisuutta opetellen…
Teksti: Sanna Tuominen