Suru on luonnollinen reaktio vastoinkäymisiin ja menetyksiin. Suru voi liittyä pettymyksiin ihmissuhteissa, kuolemaan, vaikeisiin elämäntapahtumiin, sairastumiseen tai eläkkeelle jäämiseen. Eri menetyksiä tai menetysten aiheuttamaa surua ei voi verrata keskenään. Sama ihminen voi kokea menetyksen ja siitä aiheutuneen surun eri tavalla eri elämäntilanteissa. Kokemuksen voimakkuuteen vaikuttaa muun muassa se, kuinka iso menetyksen tunne on, kuinka paljon on joutunut elämän kulussa kohtaamaan muita vastoinkäymisiä, sekä mitkä ovat omat henkilökohtaiset voimavarat menetyksen sattuessa.
Suru vaatii usein aikaa ja kärsivällisyyttä, sitä on turha yrittää kiirehtiä. Suruprosessi on aaltoliikettä, jossa nauru ja itku kulkevat käsi kädessä. Kun ajattelee päässeensä pahimman yli, ahdistus ja paha olo voivat palata yllättäen. Surutyöllä on tärkeä merkitys uuden tasapainon löytämiselle. Se auttaa päästämään irti siitä, minkä on menettänyt, ja samalla se tekee tilaa uusille asioille elämässä. Suru vaikuttaa tunteisiin, päätöksiin ja arjen toimintaan montaa kautta. Se tuo mukanaan osin hämmentäviä ja ristiriitaisia tunteita kuten kaipausta, vihaa, välinpitämättömyyttä, helpotusta, iloa ja katkeruutta. Mikään tunne ei ole oikea tai väärä, niillä jokaisella on oma tehtävänsä. Suru voi myös tuntua fyysisinä oireina, esimerkiksi rintakipuna, väsymyksenä, vatsavaivoina ja pahoinvointina.
Menetys ja suruprosessi voivat nostaa kätköistä esille myös aikaisemmin koettuja menetyksiä. Vanhojen käsittelemättömien menetysten aiheuttamat tunteet sekoittuvat uuden menetyksen aiheuttamaan suruun, eikä aina ole helppoa tietää, mikä itkun tai kaipauksen aiheuttaa. Käsittelemätön suru voi palata vielä vuosienkin jälkeen. Jos surua ei voi käsitellä tai ilmaista, sitä ei voi myöskään jättää taakseen. Se voi jäädä pysyväksi seuralaiseksi, kroonistua ja muuttua masennukseksi. Suru voi myös sekoittua muihin tunteisiin kuten ärtymykseen, vihaan tai ahdistukseen niin, että sitä on vaikea enää tunnistaa. Surematon suru johtaa helposti elämänilon katoamiseen, jonkinasteiseen tunneköyhyyteen tai tunteiden patoutumiseen, ahdistukseen ja toimintakyvyn lamaantumiseen.
Surevan kannattaa hankkia ammattiapua jos:
- näyttää, että sureva ei pääse surun käsittelyssä eteenpäin
- suruun sisältyy hyvin kipeitä ja hankalia vaiheita
- surevan toimintakyky ja arjesta selviytyminen heikentyvät pidempiaikaisesti.
Apua tarjoavat muun muassa vertaistukiryhmät, eri järjestöjen ja seurakuntien järjestämät sururyhmät ja oma terveyskeskus sekä mielenterveystoimisto.
Vinkkilista surevan tukemiseen ja auttamiseen:
- Anna surevalle aikaa surra menetystään. Älä kehota liian nopeasti unohtamaan menetystä tai suuntautumaan tulevaisuuteen.
- Älä kiirehdi surun edelle, älä tarjoa omia vastauksiasi suruun.
- Välitä tunne, että olet läsnä. Anna kuitenkin tilaa myös yksinololle surevan sitä halutessa.
- Moni häpeää itkuaan ja suruaan. Välitä tunne, että sureva voi vapaasti ilmaista tunteitaan ja pysy hänen rinnallaan.
- Kysy miten voisit tukea ja lohduttaa surevaa.
- Puhu menetyksestä sen oikealla nimellä.
- Kuuntele surevaa. Keskustele ja muistele menetystä surevan kanssa hänen ehdoillaan.
- Auta surevaa menetyksen kohtaamisessa (esimerkiksi hautausmaalla käynti).
- Lämmin halaus ja kosketus lohduttavat. Jos olet epävarma koskettamisesta, kysy lupa. Hiljainen yhdessäolokin on usein riittävää.
- Auta päivittäisissä askareissa. Syö yhdessä surevan kanssa, käy lenkillä, tee asioita, jotka tukevat normaaliin arkeen palaamista.
- Rohkaise autettavaa pikkuhiljaa tekemään jotain uutta, lukemaan uudenlaisia kirjoja, ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta.
- Surun pitkittyessä auta surevaa löytämään ammattiapua surun käsittelemiselle.
Lähteet:
Hänninen, J. & Pajunen, T. Kuoleman kaari - sairastumisesta, luopumisesta, elämästä. Kirjapaja Oy. Helsinki.
Kubler-Ross, E. & Kesler, D. (2006). Suru ja surutyö. Basam books.
Lindqvist, M. (1999) Surun tie. Wsoy.
Poijula, S. (2002) Suru työ. Kirjapaja
Lisätietoja leskille tarkoitetuista Yhtäkkiä yksin -kursseista ja muista sopeutumista tukevista kursseista:
Katja Harinen, katja.harinen@elakeliitto.fi, p. 040 7257 340
Tarja Levo
