Thumbnail

Kohtaaminen ja vuorovaikutus vapaaehtoistoiminnassa

Jokainen kerta on yhtä arvokas ja tärkeä

Vapaaehtoistoiminta koostuu yksittäisistä tai useammista vapaaehtoistoiminnan kerroista. Joidenkin ihmisten rinnalla kuljemme vain hetken, toiset ovat pitempään mukana elämässämme. Jokainen vapaaehtoistoiminnan kerta on erilainen ja siihen vaikuttavat sekä vapaaehtoisen että autettavan tunteet, arvot ja asenteet. Tuomme kohtaamistilanteisiin menneisyyttä ja nykyisyyttä. 

Vuorovaikutus

Ihminen kasvaa ja kehittyy erilaisissa yhteisöissä ja vuorovaikutustilanteissa koko elämänsä. Vuorovaikutustilanteissa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoinen on kuitenkin aina ensisijaisesti kuuntelijan roolissa jättäen omat asiansa taka-alalle. Vapaaehtoinen päättää aina itse siitä, mitä ja kuinka paljon haluaa kertoa itsestään. 

Kun ihmiset tapaavat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään, he viestivät toisilleen sanoilla ja sanattomasti. Kun tapaaminen sujuu hyvin, tilanne on kaikkien mielestä miellyttävä ja ihmiset uskaltavat olla aidosti läsnä. Tapaamisen sujuvuuteen vaikuttavat ihmisten itsensä lisäksi monet muutkin asiat, kuten ympäristö, osapuolten vireystila, henkilökemiat ja tunteet. Vapaaehtoinen voi edistää vuorovaikutuksen sujuvuutta monin eri tavoin.

Kuuntelemisen taito

Läsnäolo, kuuntelu, läheisyys ja käytettävissä oleminen ovat tärkeitä asioita. Kuunnellessa keskitytään toiseen ihmiseen. Eleet kertovat kuuntelusta: hymy, nyökkäys, avoin asento, rauhalliset liikkeet ja kiireetön olemus. Autettava jaksaa paremmin, kun saa välillä kertoa asioistaan luotettavalle ihmiselle. Kärsivällisyyttä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun autettavan puheet toistuvat kerta toisensa jälkeen samanlaisina. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi muistisairautta sairastavan ihmisen kanssa. 

Keskustelu on tärkeää

Keskustelu on kaivattu tuki kuuntelun lisäksi. Jutustelu tavallisista asioista riittää, aina ei tarvitse käsitellä syvällisiä ongelmia. Vapaaehtoisella tulee olla riittävästi voimaa ja oma elämä tasapainossa, jotta hän jaksaa tukea toista eikä kuormita autettavaa omilla murheillaan. Vapaaehtoinen tekee toimintaa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin ja esimerkiksi masentunut ihminen tarvitsee muun kuin vapaaehtoisen apua. 

Yhdessä sovitut pelisäännöt

Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus ei ole rasittaa tekijäänsä. Vapaaehtoisen ei kannata luvata, että hänelle saa soittaa milloin tahansa. Ajankohdan pitää sopia molemmille osapuolille. Ensimmäisellä vapaaehtoistoiminnan kerralla on hyvä käydä läpi sekä vapaaehtoisen että avuntarvitsijan odotukset ja toiveet käyntien määrästä, kestosta ja ohjelmasisällöistä. 

Rohkaisua ja yhdessä tekemistä

Vapaaehtoisen tehtävä on toimia tukena ja kanssakulkijana. Hän ei anna valmiita neuvoja vaan rohkaisee toista ihmisistä omiin ratkaisuihin. Vapaaehtoistoiminnassa on hyvä unohtaa liika auttamishalu ja tehdä asioita yhdessä autettavan kanssa, ei hänen puolestaan. Ihmisen omiin voimiin kannattaa luottaa. Vapaaehtoistoimintaa suunniteltaessa pitäisi aina ottaa huomioon autettavien/ohjattavien toiveet ja kiinnostuksenkohteet. 

Erilaisuus rikastuttaa

Ihmisten erilaisuus on rikkautta. Vapaaehtoinen hyväksyy erilaiset arvot ja mielipiteet. Kaikista ihmisistä kannattaa etsiä jotain hyvää. Henkilökemiat eivät aina kohtaa, ja silloin autettavaa tai auttajaa voi vaihtaa. Avoimin mielin mukaan lähteminen auttaa. 

Arvostusta ja kunnioitusta

Vapaaehtoinen arvostaa jokaisesta ihmisestä löytyviä hyviä puolia ja kunnioittaa toisen valintoja, vaikka itse olisi valinnut toisin. Hänellä ei – kuten ei myöskään autettavalla – ole oikeutta komennella toista tai asettua toisen yläpuolelle.

Ole oma itsesi

Muista, että sinä olet hyvä juuri sellaisena kuin olet. Ellet tiedä tai osaa sanoa mitään, voit sanoa sen. Esimerkiksi surun kohdatessa ei ehkä löydä oikeita sanoja. Tällöin pelkkä läsnäolo riittää. 

Iloa toiminnasta

Vapaaehtoistoiminta ei ole pakonomaista puurtamista. Sen tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä ja iloa kaikille siihen osallistuville sekä avun kohteena oleville. Vapaaehtoistoiminnasta voi pitää myös taukoa. 

Lähde: Mukaillen Auttamisen iloa. Palvelevan vapaaehtoistoiminnan opas 2008. Eläkeliitto. 

Katja Harinen

Suunnittelija, Vapaaehtoistoiminta
katja.harinen@elakeliitto.fi