Thumbnail

Vetoomus: Kansaneläkkeen ulkomaille maksamisen lakkauttamisen perusteet pitäisi vielä arvioida uudelleen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja sen jäsenille

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n, Eläkeliitto ry:n ja Eläkeläiset ry:n vetoomus asian käsittelyyn liittyen.

Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on kansaneläkelain muuttaminen siten että kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille lakkautettaisiin.

Hallituksen esitystä perustellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisella tulkinnalla EU:n sosiaaliturva-asetuksen vähimmäisetuutta koskevilla määräyksillä. Hallitus katsoo, että kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille olisi ns. ”oikeudettoman etuuden saaminen vapaan liikkuvuuden perusteella.” Aiemmin Ruotsi on lakkauttanut ns. takuueläkkeen maksamisen ulkomaille tällä perusteella.

Näkemyksemme mukaan Suomen kansaneläke on luonteeltaan kuitenkin erilainen sosiaaliturvaetuus, joka perustuu Suomessa asumisen perusteella vakuutettuna vietettyyn aikaan.

EU:n sosiaaliturva-asetuksen 7 artikla määrittää myös sen, että sosiaaliturvaetuuksia voidaan maksaa kaikkialle unionissa. Periaate estää jäsenvaltioita pidättämästä itselleen oikeutta maksaa etuuksia vain niiden omalla alueella asuville henkilöille.

On totta, ettei tämä 7. artiklan periaate koske kaikkia sosiaaliturvaetuuksia, esim. työttömyysetuuksia. Kansaneläkettä ei kuitenkaan voi pitää työttömyysturvan kaltaisena poikkeuksena exportointiperiaatteeseen. Se on luonteeltaan perustavanlaatuisesti erilainen. Tässä tulkitaan kansaneläke vähimmäisetuudeksi vaikka näkemyksemme mukaan se on kiinteä osa eläkevakuutusjärjestelmäämme eikä siten esim. työttömyysetuuteen verrattavissa oleva vähimmäisetuus.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan oheisesti:
”Hallituksen esityksen perustelujen (s. 16) mukaan esityksen yhtenä tavoitteena on muuttaa kansaneläkelakia vastaamaan EU-tuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä omaksumaa tulkintaa vähimmäisetuuden luokittelusta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ei ole kuitenkaan täysin selvää, salliiko EU-tuomioistuimen tuomio asiassa C-189/16 Zaniewicz-Dybeck kansaneläkelain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Selvää ei valiokunnan käsityksen mukaan ole myöskään se, onko ehdotettu sääntely sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että suomalaisessa lainsäädännössä ei tule pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (PeVL 10/2024 vp, kappale 11, PeVL 15/2018 vp, s. 49, PeVL 14/2018 vp, s. 13, PeVL 26/2017 vp, s. 42). ”

Mielestämme eduskunnan (sosiaali- ja terveysvaliokunnan) tulisi pyytää vielä asiantuntija-arvio siitä onko kansaneläkkeen ulkomaille maksamisen lakkauttamisella eu-oikeudellisia perusteita.

Edellä mainittujen järjestöjen puolesta

Timo Kokko
toiminnanjohtaja
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry