Ikäihmisten yksinäisyyteen on liittyy usein jokin elämäntapahtuma tai muutos kuten muutto, puolison menetys, avioero, oma sairaus tai eläkkeelle jääminen. Myös ihmisen oma arkuus, persoonallisuuden piirteet ja yhteiskunnan asenteet ikäihmisiä kohtaan voivat lisätä yksinäisyyden kokemusta. Jokainen kokee melko varmasti joskus olevansa yksinäinen. Jatkuva yksinäisyyden kokeminen liittyy kuitenkin usein tilanteisiin, joissa ihminen ei pysty tai hänellä on suuria vaikeuksia solmia kestäviä sosiaalisia suhteita vuosienkaan kuluessa.
Yksinäisyys on henkilökohtainen kokemus ja siksi sitä on vaikea määritellä. Se koetaan yleensä ahdistavana ja epämiellyttävänä, ei toivottuna olotilana. Itsensä voi tuntea yksinäiseksi, vaikka ympärillä olisi sukua ja ystäviä. Toisaalta vailla seuraa oleva, sosiaalisesti eristäytynyt ihminen ei välttämättä koe tätä tunnetta.
Pitkittynyt yksinäisyyden kokemus voi aiheuttaa mm:
- masennusta
- arvottomuuden kokemusta
- elämänilon ja -halun hiipumista
- unettomuutta
- muistiongelmia.
Yksinäisyyden kokemus myös vaikeuttaa kotona selviämistä ja lisää laitoshoidon tarvetta.
Pienet teot auttavat poistamaan ikäihmisen yksinäisyyden tunnetta
”Nyky-yhteiskunnan suurin ongelma on yksinäisyys, mutta mitä minä voin sen eteen tehdä?”
Yksinäisyyttä ei voi aina poistaa, mutta pienetkin teot voivat helpottaa yksinäisyyden kokemusta. Jos sinulla on lähiympäristössäsi ikäihmisiä, joiden elämänpiiri syystä tai toisesta on muuttunut, lähesty heitä rohkeasti ja pyydä mukaan vaikkapa yhdistyksen toimintaan. Ja vaikka henkilö ei heti innostuisi ajatuksesta, anna hänelle aikaa ja kysy myöhemmin uudelleen. Yksinäiseksi itsensä kokevan voi joskus olla vaikeaa ylittää toisten seuraan lähtemisen kynnys. Pienellä houkuttelulla ja harrastusten ääreen saattamisella madalletaan kynnystä toimintaan mukaan pääsemiseksi. Kaikille kuitenkaan ryhmätapaamiset tai kerhot eivät sovi. Silloin ihmistä voi tukea parhaiten antamalla hänelle aikaa.
Voit mm.
- käydä kylässä
- kuunnella ja keskustella
- kysyä, mistä henkilö pitää
- innostaa mukaan toimintaan
- lähteä yhdessä harrastusten pariin.
Lähteet:
Heiskanen, T. & Saaristo, L. (toim.) (2011). Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot. PS-kustannus. Juva.
Iästi, K. (2006). Ikääntyvät ihmissuhteet. Gummerus. Jyväskylä.
Nevalainen, V. (2009). Yksinäisyys. Edita. Helsinki.
Tiikkainen, P. (2006). Vanhuusiän yksinäisyys. Seuruututkimus emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä määrittävistä tekijöistä. Jyväskylän yliopisto.
Erikoissuunnittelija, TunneMieli
tarja.levo@elakeliitto.fi
