Iän myötä muistin toiminta saattaa hidastua. Muutokset ovat kuitenkin niin vähäisiä, etteivät ne haittaa normaalia arkea. Merkittävät muutokset muistissa, ajattelussa, älykkyydessä ja sosiaalisissa kyvyissä antavat viitteitä muutoksen taustalla mahdollisesti löytyvästä vammasta, sairaudesta tai muusta tilasta.
Muistiin vaikuttavat asiat
- stressi ja uupumus
- univaikeudet
- masennus eli depressio
- aineenvaihduntasairaudet kuten kilpirauhasen yli- tai vajaatoiminta
- B12-vitamiinin puutostila
- aivovamma
- etenevät muistisairaudet.
Etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin-tauti, Lewyn kappale -tauti, aivoverenkierron häiriöt (Vaskulaarinen dementia) johtavat dementiaan. Dementia ei ole erillinen sairaus, vaan se on oireyhtymä, johon liittyy muistin heikkenemisen lisäksi joukko erilaisia oireita, jotka heikentävät toimintaa ja itsenäistä selviytymistä. Riippuen dementiaa aiheuttavasta muistisairaudesta, dementian oireet ja oireiden voimakkuus vaihtelevat jonkin verran.
Muistisairauden oireita
- vaikeus muistaa viime aikojen tapahtumia
- juuri ääneen lausutut asiat on toistettava moneen kertaan
- sanat katoilevat, esineitä häviää
- tilan ja ajan hahmottaminen vaikeutuu
- kyky ymmärtää abstraktia ajattelua vaativia asioita vaikeutuu (mm. sananlaskut)
- kätevyys heikkenee (pukeutuminen ym.).
Muistisairaus vaikuttaa myös puheen ymmärtämiseen. Varhaisvaiheessa tätä voi olla vaikea huomata. Muistisairas pystyy peittämään ymmärtämättömyyden myöntelyn ja myöntävien lausahdusten alle. Sairauden alkuvaiheessa, kun sairastunut vielä itse tunnistaa sairauden tuomat ongelmat, ne voivat aiheuttaa hänelle ahdistusta, epäonnistumisen tunteita ja saada sairastuneen vetäytymään omiin oloihinsa.
Muistisairauksiin liittyy usein käytösoireita, joiden kohtaaminen on läheiselle usein vaikeampaa kuin muistin heikkenemisen kohtaaminen. Esimerkiksi odotus kuolleen puolison kotiin saapumisesta, saa meidät pohtimaan, pitääkö asia oikaista. Yleensä muistisairaalla olevia harjoja tai kuvitelmia on turha kiistää, elleivät ne aiheuta aiheeton tuskaa hänelle.
Muistisairaan käytösoireita voivat olla
- harhaluulot, kuten esimerkiksi luulot varastamisesta, puolison uskottomuudesta jne.
- ahdistuneisuus. Ahdistavia tilanteita voivat olla peseytyminen, kotoa poistuminen jne.
- aistiharhat, kuten näkö- ja kuuloharhat
- levottomuus, esineiden heittely, huutaminen, vaeltelu
- unihäiriöt, kuten yöllinen vaeltelu, valvominen
- persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset, kuten aggressiivisuus, sanallinen vihamielisyys, seksuaaliset käytösoireet jne.
Muistiongelmaisen tukeminen
Toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen heikkenemisen myötä, on tärkeää kiinnittää huomiota niihin vahvuuksiin ja osaamiseen, mitä muistisairaalla edelleen on ja vahvistaa hänen kokemustaan itsestään arvokkaana ja kelpaavana ihmisenä. Puheessa ei kannata korostaa sairautta tai tuoda esille asioita/kykyjä, jotka toinen on jo menettänyt. Keskustellessasi muistisairaan kanssa anna riittävästi aikaa toiselle ymmärtää mitä sanot ja miettiä vastausta. Älä puhu monesta asiasta yhtä aikaa, äläkä käytä mielikuvia, joita muistisairas henkilö ei enää ymmärrä.
Onnistumisen kokemuksia ja positiivisia elämyksiä voi tuottaa monella tapaa.
- Musiikilla on rentouttava vaikutus silloin, kun se on muistisairaalle mieluista musiikkia. Yhdessä laulaminen tai musiikin kuuntelu, rauhoittaa ja aktivoi muistoja.
- Liikunta ylläpitää toimintakykyä ja hälventää levottomuutta. Kävelylenkkien aikana voi yhdessä tutkia luontoa, muistella kasvien ja eläinten nimiä.
- Muistelu yleensäkin auttaa rakentamaan hyvää olotilaa ja tunnelmaa eletystä elämästä. Apuna voi käyttää valokuvia, musiikkia, tavaroita, runoja jne.
- Koskettamisella on monella rauhoittava vaikutus. Kädestä kiinni pitäminen osoittaa välittämistä ja toisen hyväksymistä.
Lisätietoa muistiongelmista saat Muistiliiton verkkosivuilta.
Lähteet:
Erkinjuntti, T. & Huovinen, M. (2008). Kun muisti pettää: muistihäiriöt ja dementia. WS Bookwell. Porvoo.
Hervonen, A. & Lääperi, P. (2001). Muisti pettää: jättääkö järki. Tammi. Helsinki.
Joshua, F. (2012). Kaiken muistamisen taito. Atena, 2012. Jyväskylä.
Kohdaten (2013). Opas vuorovaikutukseen muistisairaan ihmisen kanssa. www.tikoteekki.fi
Saarenheimo, M. (2003). Vanhuus ja mielenterveys- arkielämän näkökulma. WSOY. Helsinki.
Schacter D. (2001). Muisti: aivot, mieli ja menneisyys. Terra cognita. Helsinki.
Sulkava, R., Viramo, P. & Eloniemi-Sulkava, U. (1999). Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet.
Suomen dementiahoitoyhdistys ry.
Erikoissuunnittelija, TunneMieli
tarja.levo@elakeliitto.fi
